Siirry sisältöön
case: Tammet

Standardisointiin osallistuminen pitää ajan hermolla

Rakennustyömaiden työturvallisuus sai Tammetin lähtemään mukaan standardisointityöhön. Osallistuminen on lisännyt ymmärrystä tuotteisiin sovellettavista standardeista ja auttaa ennakoimaan tulevaisuuden vaatimuksia tuotekehityksessä.

50 kiloa painava päärynänmuotoinen säkki paiskautuu yli kahden metrin korkeudesta kahteen erilaiseen suojakaiteeseen. Tammetin hitsattu suojakaideverkko joustaa ja lopulta pysäyttää säkin, kun taas verrokkina toimiva puukaide hajoaa säpäleiksi.

Molemmat täyttävät valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta, mutta vain metallinen suojakaide läpäisee SFS-EN 13374 -standardin mukaisen dynaamisen B-testin.

”Standardissa ei ainoastaan kerrota, miltä suojaverkon pitää näyttää ja minkälaista voimaa sen on kestettävä. Se määrittelee myös tarkasti testaamiseen liittyvät asiat, esimerkiksi minkä muotoista säkkiä testeissä käytetään ja miltä korkeudelta se pudotetaan”, valaisee Tammetin kehityksestä ja laadusta vastaava Ingmar Baarman.

Ihmisten ja rakennustarvikkeiden putoamisen estävät hitsatut putoamissuojaverkot ovat tammisaarelaisyrityksen tärkeimpiä tuotteita. Baarmanin mukaan rakennustyömaaturvallisuus on suurin syy sille, miksi yritys alun perin lähti mukaan standardisointityöhön.

Tuotteisiin sovelletaan paljon standardeja, jotka eivät välttämättä avaudu ensilukemalla.

”Standardisointiryhmiin liittyminen on yksi hyväksi havaittu tapa ymmärtää, mitä standardit oikeasti tarkoittavat, sisältävät ja miten niitä sovelletaan. Ymmärryksemme standardien sisällöstä on parantunut huomattavasti tässä työssä”, kertoo Baarman.

Kaikki vaiheet saman katon alla

Noin 80 prosenttia Tammetin putoamissuojajärjestelmistä toimitetaan ulkomaille, jopa Kanadaan asti. Yksi yrityksen kilpailuvalteista on se, että kaikki työvaiheet suunnittelusta testaukseen ja tuotteiden valmistukseen tapahtuvat saman katon alla. Se nopeuttaa työtä ja mahdollistaa jatkuvan tuotekehityksen.

”Jos haluamme olla kilpailukykyisiä Suomessa ja maailmalla, meillä pitää olla valmius ja osaaminen suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Omassa testilaboratoriossamme voimme testata prototyyppejä ja varmistaa, että kehitystyö on johtanut suunniteltuun tulokseen.”

Avain onnistuneeseen tuotekehitykseen on standardin mukainen testaus kehityksen yhteydessä. Mikäli standardi ei ole kunnolla hallussa, on vaikea tietää, miten kehittää tuotetta.

Ingmar Baarman, Tammet Oy
Standardisointityöhön osallistuminen tuo yritykselle vakuuttavuutta asiakkaiden silmissä sekä mahdollisuuden ennakoida alan tulevaisuuden vaatimuksia, sanoo Tammet Oy:n Ingmar Baarman.

Askeleen edellä

Standardisointityöhön osallistuminen tuo Baarmanin mukaan yhtiölle tiettyä vakuuttavuutta asiakkaiden silmissä. Tammet nähdään varteenotettavana kumppanina, joka tuntee standardit ja niiden soveltamisen.

Baarmanilla on kokemusta sekä suomalaisesta että eurooppalaisesta standardisointityöstä. Hän on mukana SFS:n standardisointiryhmässä SFS/SR 220 Rakennustelineet, joka pyrkii varmistamaan, että Suomen erityisolosuhteet tulevat huomioiduiksi alan standardisoinnissa. Eurooppalaisella tasolla hänet on nimetty mukaan työryhmään, jossa käsitellään standardia SFS-EN 13374 Temporary edge protection systems.

”Standardisointityössä verkosto kasvaa sekä asiantuntija- että asiakaspuolella. Jos esimerkiksi haluamme keskustella jonkin käyttämämme standardin tulkinnoista, SFS:n ryhmästä löytyy jäseniä, jotka osaavat standardien sisällöt erittäin hyvin.”

Myös pieni yritys voi vaikuttaa standardien sisältöön, mutta suurin anti Tammetille on ollut ajan hermolla pysyminen.

”Tiedämme, ennen kilpailijoitamme, mitä uusi standardi sisältää, ja pystymme ennakoimaan tulevaisuuden vaatimuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käyttää tuotteita vielä viiden tai kymmenen vuoden jälkeen rakennustyömailla ja että ne edelleen vastaavat standardeja.”

Tammet Oy

  • perustettu vuonna 1948 Tammisaaressa
  • valmistaa metalliverkkoja erilaisiin käyttötarpeisiin, muun muassa hitsattuja suojaverkkoja, kaivosverkkoja, julkisivuverkkoja ja sisustusverkkoja
  • 51 työntekijää (2020)

Teksti: Susanna Rapp