Siirry sisältöön

Ympäristöjohtaminen, biodiversiteetti ja kiertotalous – kestävämpää liiketoimintaa standardeilla

Ympäristöjohtaminen tuottaa hyvin toteutettuna selvää kilpailuetua, ja ympäristöjohtamisen merkitys kasvaa koko ajan. Syyt liittyvät niin organisaatioiden ympäristövastuuseen kuin suoraan lainsäädännöstä tulevien velvoitteiden täyttämiseen. Ympäristöjohtamisen johtotähtinä toimivat standardit, ja standardien käytöllä tuetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa, biodiversiteetin säilymistä ja siirtymää kiertotalouteen. Miten?

Ympäristöjohtamista tarvitaan siksi, että se auttaa yrityksiä ja organisaatioita hallitsemaan ympäristövaikutuksiaan järjestelmällisesti, vähentämään riskejä ja varmistamaan toiminnan pitkän aikavälin kestävyyden. Ympäristöjohtamisen parhaisiin käytänteisiin ja toimintatapoihin saat neuvoa ja opastusta standardeista.

Liiketoiminta hyötyy ympäristöön ja sen suojeluun liittyvien standardien käytöstä monin tavoin. Standardeista on apua esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisessa, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä kiertotalouden ja biodiversiteetin edistämisessä. Edistykselliset organisaatiot huomioivat toiminnassaan nämä eri osa-alueet.

Kun organisaatio ottaa käyttöönsä ympäristöjohtamisen standardeja, se ei omaksu vain prosesseja ja mittareita. Se omaksuu tavan toimia, joka luo merkittävää kilpailuetua.

Ympäristöjohtamisessa kyse on lopulta ihmisten johtamisesta. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa jokainen työntekijä ymmärtää oman työnsä ympäristövaikutukset ja osaa huomioida nämä työssään.

ISO 14000 -sarja loistaa ympäristöjohtamisen tähtenä

Keskeiset ympäristöjohtamisen standardit julkaistaan ISO 14000 -sarjassa. Nämä maailmanlaajuiset standardit tarjoavat työkaluja ja tekniikoita ympäristönäkökohtien hallintaan ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Standardit perustuvat kansainväliseen yhteisymmärrykseen hyvistä ympäristöjohtamisen käytännöistä ja ovat alansa johtavien asiantuntijoiden laatimia.

ISO 14000 -standardisarja

Ympäristöjärjestelmät – ympäristövastuullisuuden kokonaisvaltainen hallinta

Ympäristön huomioon ottava suunnittelu – ympäristönäkökohtien yhdistäminen suunnitteluun ja kehittämiseen

Ympäristönsuojelun tason arviointi ja siitä viestiminen

Ympäristökustannusten ja -hyötyjen arviointi

Materiaalivirtojen kustannusanalyysi

Elinkaariarviointi

Ympäristöviestintä

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja raportointi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ympäristömerkit ja -selosteet

Eko­tehokkuuden arviointi

Vesijalanjälki

SFS-EN ISO 14046 Ympäristöasioiden hallinta. Vesijalanjälki. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet

Ympäristöjohtamisen standardeista tunnetuin on SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät . Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. Standardi toimii mallina ympäristöasioiden hallintajärjestelmälle ja auttaa organisaatiota kokonaisvaltaisesti ja tavoitteellisesti parantamaan ympäristösuorituskykyään ja edistämään kestävää kehitystä.

Rakenteellisesti ISO 14001 noudattaa samaa kaavaa ja käyttää samaa termistöä kuin useat muut johtamisen kansainväliset standardit, kuten laadunhallinnan ISO 9001 -standardi. Johtamisen standardit sopivat mainiosti käytettäväksi rinnakkain, ja yhteiskäyttö muodostaa vankan perustan organisaation johtamisjärjestelmälle ja toiminnalle.

Johtamisen standardien keskiössä on PDCA-malli (plan, do, check, act), joka korostaa systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista.

ISO 14001:stä julkaistaan uusi painos keväällä 2026.

ISO 14001 ja minä – yli 25 vuotta yhteistä matkaa

Syksyllä 2021 tuli täyteen 25 vuotta ympäristöjärjestelmästandardin ISO 14001 ensimmäisen version julkaisusta. Olen tallannut standardin matkassa jo neljännesvuosisadan ajan ja yhteinen matkamme jatkuu. Mitä kaikkea sen varrelle on mahtunut?
case: Kemi

Kemi hakee vetovoimaa ympäristöstandardista

Miten ISO 14001 on vienyt Kemissä kestävää kehitystä eteenpäin ja millaisia työkaluja standardi tarjoaa kunnan kehittämiseen? Tästä kertovat Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen ja kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Ympäristö ja kestävä kehitys

Ympäristönäkökulmat huomioivassa toiminnassa ja ympäristönsuojelussa yhteiset tavat ja näkökulmat tuovat parhaita tuloksia. Standardointi koskee esimerkiksi ympäristöjohtamisen työkaluja, energiatehokkuutta, ilmastomuutoksen hillintää, kestävää yhdyskuntakehitystä ja kiertotaloutta.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen turvaa liiketoiminnan toimintaedellytykset ilmastonmuutoksen uhkaamassa maailmassa

Ilmastotutkijat ovat esittäneet uusia tutkimustuloksia, joiden mukaan ilmastokriisi on IPCC:n aiempia arvioitakin vakavampi. Ilman nykyistä voimakkaampia tekoja ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja sään ääri-ilmiöt pahentuvat. Samalla luonnon monimuotoisuus on uhattuna.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on meille jopa kohtalonkysymys. Biodiversiteetti takaa muun muassa puhtaan ilman, makean veden, energiaa ja raaka-aineita, eli se turvaa elämän edellytykset maapallolla.

Yritysten ja organisaatioiden toiminta on keskeistä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Maailmanlaajuinen biodiversiteettistandardi SFS-ISO 17298 on kaikille organisaatioille tarkoitettu työväline luontokadon ehkäisemiseksi.

Standardi ohjeistaa organisaatioita ottamaan niiden luontovaikutukset ja -riippuvuudet huomioon niin strategioiden laadinnassa kuin jokapäiväisessä tekemisessä. Standardin tavoitteena on, että organisaatiot tukevat toiminnallaan globaaleja biodiversiteettitavoitteita ja edistävät ekosysteemien suojelua ja ennallistamista.

Webinaari: Standardit biodiversiteettityön tukena

Ensimmäiset ISOn biodiversiteettistandardit (SFS-ISO 17298 ja SFS-ISO 17620) on julkaistu syksyllä 2025, ja standardointityö luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jatkuu uusien standardien valmistelulla. Tervetuloa 9.2.2026 maksuttomaan webinaariimme kuulemaan näistä uusista standardeista, niiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä siitä, mitä on luvassa seuraavaksi.

ISOssa on parhaillaan tekeillä myös standardi, jonka avulla organisaatiot voivat asettaa uskottavat ja todennettavat nettonollatavoitteet ja seurata sitoumustensa toteutumista. Tämä standardi perustuu ISOn vuoden 2022 YK:n ilmastokokouksessa julkaisemiin ohjeisiin, Net Zero Guidelines, jotka laadittiin helpottamaan ja vauhdittamaan käytännön ilmastotyötä nollapäästötavoitteiden saavuttamiseksi.

YK:n ilmastokokous käynnistyy – vaikuttavat ilmastotoimet edellyttävät globaalia yhteistyötä ja yhteisiä standardeja

Ilmastokriisi vaatii tehokkaita toimia, joiden vauhdittamiseksi kansainvälisessä standardoinnissa eri maiden asiantuntijat tekevät vahvaa yhteistyötä. Standardointijärjestö ISO on vastikään julkaissut ensimmäisen maailmanlaajuisen biodiversiteettistandardin, joka auttaa organisaatioita ehkäisemään luontokatoa.

Yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden hyväksi

Yksi ihmiskunnan tämän hetken suurista haasteista on pysäyttää luontokato. Onnistuminen edellyttää koko yhteiskunnan käsittävää kestävyysmurrosta, jossa luontoarvot nostetaan laajasti huomion kohteeksi. Apuna toimintatapojen muuttamisessa ja sen kautta murroksessa voivat olla standardit.

Työkaluja vastuullisen metsänkäytön edistämiseksi

Uusiutumattomia materiaaleja pyritään korvaamaan uusiutuvista luonnonvaroista peräisin olevilla materiaaleilla. Luonnonvarojen käytön pitää kuitenkin olla kestävää. Kestävää käyttöä voi edistää muun muassa globaalilla ISO-standardilla, joka auttaa varmistamaan puun ja puupohjaisten tuotteiden alkuperän.

Standardien voimalla hukkataloudesta kiertotalouteen

Ilmastonkriisin ratkaisemiseksi ja maapallon kantokyvyn turvaamiseksi tarvitaan tekoja. Keskeistä on siirtyä ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin.

Ympäristön kannalta järkevät valinnat auttavat saamaan vähemmästä aikaan enemmän. Näin liiketoiminta voi kasvaa, vaikka resurssien käyttö pysyy ennallaan tai pienenee. Ympäristöteot tehostavat toimintaa, kun taas runsaat päästöt ja jätteet ovat merkkejä siitä, että resursseja käytetään epätäydellisesti.

Tässä mukaan kuvaan astuu kiertotalous. Kiertotalouden onnistumisessa keskeisessä roolissa ovat organisaatiot. Kiertotalous tarkoittaa liiketoimintamallien uudistamista, arvoketjujen muokkaamista ja suorituskyvyn mittaamista. On yhä tärkeämpää, että liiketoiminta suunnitellaan ja organisoidaan niin, että luonnonvarojen käyttö vähenee, jätteiden synty minimoituu ja materiaalien kiertokulku paranee.

Standardit auttavat organisaatioita tekemään tästä muutoksesta hallittua ja mitattavaa. Jokaisen organisaation kannattaa omaksua kiertotalouden periaatteet osaksi toimintaansa jo nyt.

SFS:n Mitä ihmettä? -podcastissa pohditaan tekstiilien kierrätyksen ja kiertotalouden käänteitä. Harri Moision vieraina Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n asiantuntija Katri Pylkkänen sekä VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

ISO 59000 -standardisarja opastaa kiertotalouteen ja toimii työkaluna kaikille, jotka etsivät selkeitä ohjeita kiertotalouteen siirtymisen avuksi.

Sarjan standardien ohjeita noudattamalla kiertotalous saadaan nivottua osaksi strategiaa ja operatiivisia prosesseja. Ohjeisto sopii kaikkien kiertotaloutta toteuttavien organisaatioiden käyttöön riippumatta siitä, onko kyseessä yritys, julkisen sektorin toimija vai järjestö.

ISO 59000 -standardisarjan lisäksi kiertotaloudessa hyödynnetään monia toimialakohtaisia standardeja.

Energia ja sähkö

Kalastus

Kalusteet

Pakkaukset

Polttoaineet

Puu- ja puupohjaisten tuotteiden alkuperä

Rakentaminen

Tekstiilit

Valmisteilla on tekstiilien kiertotalouteen liittyvä teknisten spefikaatioiden sarja TS 18271. Sarja koostuu useista osista, joista jokainen käsittelee eri tuoteryhmää tai näkökulmaa:

  • CEN/TS 18272-1 – Textiles — Circular economy for textile products — Part 1: General principles and guidance
  • CEN/TS 18271-2 – Textiles – Circular economy for textile products – Minimum durability requirements – Part 2: Workwear
  • CEN/TS 18271-3 – Textiles – Circular economy for textile products – Minimum durability requirements – Part 3: Bed, bath, kitchen and table textiles

Hukkataloudesta kiertotalouteen – näin uudet standardit vauhdittavat välttämätöntä siirtymää

Kiertotalouteen siirtyminen on saanut uutta puhtia vastavalmistuneista kansainvälisistä standardeista. Kiertotalous toteutuu parhaiten, kun sen omaksuu koko yhteiskunta kuluttajista yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Uuden ISO 59000 -standardisarjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä kiertotaloudesta ja tukea sen toteuttamista maailmanlaajuisesti. Sarja on työkalu kaikille, jotka etsivät selkeitä ohjeita kiertotalouteen siirtymisessä.

Vauhtia kiertotalouteen kansainvälisistä standardeista

Tilaisuudessamme 12.11.2024 nostimme keskiöön kiertotalouden ja standardit. Kerroimme kiertotalouden standardoinnin tuloksista ja siitä, miten kiertotalouden ISO-standardit hyödyttävät organisaatioita kestäviin liiketoimintamalleihin siirtymisessä.

Rehellinen tilannekuva, innovaatioita ja standardeja – näin vihreä siirtymä onnistuu

Helsingissä aurinko paahtoi heti aamusta 24. toukokuuta, kun Aleksanterinkadulle ilmestyi SFS Suomen Standardien kyltti opastamaan perille Valkoiseen saliin. SFS:n 100-vuotisjuhlavuoden seminaari Vihreä siirtymä tulevaisuuden standardina houkutteli paikalle noin 200 vierasta kuulemaan suoraa ja ajankohtaista puhetta Suomen kyvystä edistää vihreää siirtymää. Millaisia ajatuksia nimekäs puhujakaarti esitti vihreän siirtymän toteuttamisesta ja Suomen roolista siinä?

Ota yhteyttä ja auta meitä löytämään sinulle sopivimmat standardit

Ota meihin yhteyttä, kun tarvitset lisää tietoa standardien tarjoamista mahdollisuuksista. Tutustu kaikkiin vastuullisuutta edistäviin standardeihin SFS Storessa.

Asiakaspalvelu

Palvelemme sinua sähköpostitse sales@sfs.fi sekä puhelimitse arkisin klo 9–15 numerossa 09 1499 3353.

sales@sfs.fi