Eurooppalaisten standardien laadinta tapahtuu teknisissä komiteoissa, joita johtaa sihteeristö. Suomi äänestettiin komitean CEN/TC 147 Nosturit – Turvallisuus sihteeristömaaksi 30.1.2024. Suomen vaikutusvallan kasvu nosturien standardoinnissa auttaa pitämään maamme kehityksen eturintamassa alalla, jonka bisnesvaikutus on merkittävä. Esimerkiksi vuonna 2022 nostureita vuokrattiin Suomessa useiden satojen miljoonien eurojen arvosta.
29.4.2024
Euroopan komissio on julkaissut eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimuksen (European Standardisation Panel Survey, ESPS) loppuraportin. Raportti tarjoaa tiekartan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämiseksi standardoinnissa. Euroopan innovaatio- ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä standardointi- ja tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden, korkeakoulujen, päättäjien ja tutkimusrahoittajien välillä.
28.2.2024
Maailma oli kovin erilainen 100 vuotta sitten, mutta standardeja tarvittiin jo silloin. Nykyisenkaltainen standardointi alkoi Suomessa vuonna 1924, kun Suomen Standardisoimislautakunta perustettiin. Millaisia vaiheita SFS Suomen Standardien satavuotinen historia kätkee sisäänsä?
16.2.2024
Standardeista sanotaan usein, että niiden hyötyjä ei juurikaan huomaa ja tunnista – ennen kuin ne puuttuvat. Standardit ovat kuin öljy nivelissä, kerrottiin minulle, kun aloitin vuosia sitten nykyisessä työssäni SFS:n viestintäjohtajana. Näinhän se on ja on ollut Suomessa jo 100 vuoden ajan. Standardoinnilla on tuettu suomalaista kilpailukykyä lähes Suomen itsenäistymisestä asti ja vaikutukset ovat olleet merkittäviä.
1.2.2024
Suomessa on jo 100 vuoden ajan hyödynnetty standardeja kilpailukyvyn, yhteiskunnan sujuvuuden ja turvallisuuden edistäjinä. Standardien rooli maailmankaupassa on tänä päivänä entistä strategisempi ja jopa politisoitunut, sillä uusien teknologioiden myötä standardeja käytetään suurvaltakamppailun välineenä. SFS Suomen Standardit juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan ja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan yhä paremmin yritysten ja yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
31.10.2023
Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kartoittava eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimus (European Standardisation Panel Survey, ESPS) tarjoaa yli 100 000:lle eurooppalaiseen standardointiin osallistuvalle asiantuntijalle mahdollisuuden tuoda esiin tulevaisuuden innovaatiotarpeita. Samalla he lisäävät omaa ymmärrystään siitä, millaista standardointia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa tarvitaan.
4.7.2023
Standardoinnilla on ratkaiseva rooli sisämarkkinoiden menestymisessä ja EU:n laajempien poliittisten tavoitteiden, kuten vihreän ja digitaalisen siirtymän, edistämisessä. Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN ja CENELEC sekä niiden espanjalainen jäsen UNE odottavat innokkaasti yhteistyötä tuoreen EU-puheenjohtajamaa Espanjan kanssa vihreän ja kilpailukykyisen Euroopan rakentamiseksi.
27.6.2023
Suomi ei vielä hyödynnä standardeja kilpailukyvyn edistämiseksi, mutta tilanne on muuttumassa. Nyt Suomessakin on herätty strategisen standardoinnin merkitykseen. Miksi ihmeessä annoimme etumatkaa muille maille? Onko niin, että standardoinnissa Kiina vie ja muut vikisevät? Entä miksi standardoinnin Suomi-Ruotsi-maaottelu pitäisi ottaa tosissaan? Mitä ihmettä? -podcastin toisen tuotantokauden avausjaksossa Harri Moision vieraiksi saapuvat SFS:n toimitusjohtaja Helena Vänskä ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori.
20.6.2023
Juuri julkaistussa uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus laatii kansallisen standardointistrategian. Kirjauksen mukaan standardointistrategialla määritellään Suomen kannalta tärkeät standardoinnin painopistealueet sekä vahvistetaan standardoinnin roolia kilpailukyvyn tukemisessa. Kansallinen standardointistrategia on osa toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vahvistamaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa.
16.6.2023
Uuden standardien makrotaloudellisia hyötyjä tarkastelevan tutkimuksen mukaan standardeista on merkittävää hyötyä talouskasvun edistämisessä. Suomen vuosittaisesta BKT:n kasvusta noin 260 miljoonaa euroa on liitoksissa standardeihin, viennin kasvusta noin 135 miljoonaa euroa, arvioidaan vastajulkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksessa on tarkasteltu kaikkia Pohjoismaita ja Alankomaita.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, osa sivuston toimintaa parantavia, ja osaa käytetään tilastointi- tai markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.