Blogi
Kurkistuksia standardien taakse. Blogistamme luet kiinnostavia näkemyksiä ja kokemuksia standardoinnin maailmasta. Blogia voit seurata tilaamalla SFS:n uutiskirjeen, jolloin saat tiedon uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.
Kaj saunassakin on standardeja?
Saunomisen suosio maailmalla on kasvussa, ja Euroviisuissa KAJ löylyttelee saunan lopullisesti maailmankartalle. Suomessa saunaintoilu on tietysti omaa luokkaansa, mutta merkittäviä saunakulttuureja on kehittynyt muihinkin maihin. Esimerkiksi Saksassa on paljon saunoja ja oma, Suomesta eroava saunakulttuurinsa. Saunominen on siis kulttuurisidonnaista toimintaa, eikä saunomisen tapoja ole standardoitu. Sen sijaan sauna rakennettuna ympäristönä kätkee sisälleen lukuisia standardeja, joiden kanssa heitämme nyt löylyt.
Tekoäly hallintaan standardeilla, standardit hallintaan tekoälyllä
Terveisiä SFS:n tekoälyn standardointiryhmästä SR 315! Me pyrimme edustamaan täkäläistä näkemystä, kun kansainvälisiä ja eurooppalaisia standardeja viilataan kohdalleen. Standardoijat yrittävät tehdä fiksuja malleja, joilla tekoälyä voi hallita, ja hyvät mallit ohjaavat kivaan tulevaisuuteen. Keräsin tähän kirjoitukseen viime aikoina tekemiäni huomioita aihepiiristä.
Sanastotyön standardointi luo pohjan laadukkaille sanastoille ja yhteisymmärrykselle
Monille standardointi tuo ensimmäisenä mieleen erilaisia koneita ja laitteita koskevat standardit, mutta standardointi kohdistuu usein myös menetelmiin – ja hyvä niin, koska yhteiskunta tarvitsee toimiakseen yhdessä sovittuja toimintatapoja. Toimintatapojen noudattaminen puolestaan edellyttää, että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Siksi on syytä koota toiminnan kannalta keskeiset termit ja määritellä, missä merkityksessä niitä käytetään.
Jos joulu olisi standardoitu
Meillä on vakiintuneet tavat viettää joulua, mutta entäpä jos asiat olisi viety astetta pidemmälle ja joulun viettämisen eri osa-alueet olisi standardoitu? Ajatus ei itse asiassa ole niin kaukaa haettu kuin voisi äkkiseltään luulla. Joulua on nimittäin leikkimielisesti standardoitu vuosien varrella, myös Suomessa. Tarinan alkulähteelle päästäksemme meidän on matkattava vuoden 1966 Isoon-Britanniaan.
Asiakirjastandardi seuraa aikaansa
Asiakirjastandardin SFS 2487 päivitystyötä tehtiin työryhmässä kolme ja puoli vuotta. Nyt uusi standardi on viimein valmis. Miksi standardia piti muuttaa ja millaisia tuloksia pitkä työ tuotti?
Voiko innovointia standardoida?
Kun joku kuulee ensimmäistä kertaa innovaatiojohtamisen standardeista, ensimmäinen reaktio on herkästi vino hymy ja ajatus siitä, ettei innovointia voi standardoida. Eiväthän innovaatiot ja standardit voi mitenkään sopia yhteen! Todellisuudessa näin ei tietenkään ole, vaan prosesseja ja toimintaa ohjeistamalla standardit auttavat luomaan edellytyksiä uusien innovaatioiden synnyttämiselle.
Standardeilla on asiaa – podcastissa
Vappuaattona 2024 aurinko paistaa ja huvipuistoissa jo hurvitellaan. Huvipuistot standardeineen ovat aiheena myös Mitä ihmettä? -podcastimme kolmannen tuotantokauden avaavassa jaksossa. Standardeista on nyt turistu Harri Moision johdolla netin audioaalloilla vuodesta 2022. Miten tähän on tultu?
Pilottitutkimuksella tietoa Suomen standardointiekosysteemin tilasta
Kun halutaan saada ”iso kuva” suomalaisen standardointiekosysteemin tilasta, minkälaisia vaihtoehtoisia menetelmiä on tiedonkeruuseen? Vertailukohtia voi hakea esimerkiksi kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Saksassa on yli vuosikymmenen ajan seurattu standardoinnin tilannekuvaa vuosittaisella kyselytutkimuksella ja viime syksynä käynnistyi ensimmäinen Euroopan laajuinen kyselytutkimus, joka nojaa Saksan kyselyn menetelmiin ja samojen toteuttajien asiantuntemukseen.
Turvallisuus, luotettavuus ja laatu – miksi hitsausteollisuus tarvitsee standardeja?
Jokainen meistä törmää arjessaan valtavaan määrään tuotteita, jotka on valmistettu hitsaamalla. Nämä tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita, koska ne on valmistettu hitsausstandardien mukaisesti. Siksi alan yli 400 standardilla todella on merkitystä.