Blogi
Kurkistuksia standardien taakse. Blogistamme luet kiinnostavia näkemyksiä ja kokemuksia standardoinnin maailmasta. Blogia voit seurata tilaamalla SFS:n uutiskirjeen, jolloin saat tiedon uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.
Vieläkö on jotain suomalaista jäljellä?
Maailma on tyystin erilainen kuin 40 vuotta sitten. Suomi on Euroopan unionin ja Naton jäsen, ja noudatamme kansainvälisiä ohjeita ja säädöksiä. Muutos näkyy standardoinnissakin. Kaikki eurooppalaiset standardit vahvistetaan kansallisiksi SFS-standardeiksi, ja myös osa kansainvälisistä ISO-standardeista vahvistetaan SFS-standardeiksi. Mutta mitä kuuluu suomalaisille, puhtaasti kansallisille standardeille?
Strategisesti standardeja
”Amerikkalaiset haluavat standardeja”, sanottiin eräässä vastikään näkemässäni elokuvassa. Minua nauratti, vaikka ei sitä vitsiksi ollut tarkoitettu. Omassa päässäni sana standardi vei ajatukset välittömästi työhön ja hiljan julkaistuun tietoon, että Suomen hallitusohjelmaan kirjatun kansallisen standardointistrategian laadinta on alkamassa.
Datatalouden uudet mahdollisuudet
Datataloudella on viitattu tiedon myyntiin tai tiedon omistajuudella rahastamiseen. Uusi datatalous luo arvoa tiedon vaihdosta, ja jaettavaa tietoahan meistä riittää digitaalisessa maailmassa. Millaiselta datatalouden maailma näyttää standardoinnin näkökulmasta?
Kaj saunassakin on standardeja?
Saunomisen suosio maailmalla on kasvussa, ja Euroviisuissa KAJ löylyttelee saunan lopullisesti maailmankartalle. Suomessa saunaintoilu on tietysti omaa luokkaansa, mutta merkittäviä saunakulttuureja on kehittynyt muihinkin maihin. Esimerkiksi Saksassa on paljon saunoja ja oma, Suomesta eroava saunakulttuurinsa. Saunominen on siis kulttuurisidonnaista toimintaa, eikä saunomisen tapoja ole standardoitu. Sen sijaan sauna rakennettuna ympäristönä kätkee sisälleen lukuisia standardeja, joiden kanssa heitämme nyt löylyt.
Tekoäly hallintaan standardeilla, standardit hallintaan tekoälyllä
Terveisiä SFS:n tekoälyn standardointiryhmästä SR 315! Me pyrimme edustamaan täkäläistä näkemystä, kun kansainvälisiä ja eurooppalaisia standardeja viilataan kohdalleen. Standardoijat yrittävät tehdä fiksuja malleja, joilla tekoälyä voi hallita, ja hyvät mallit ohjaavat kivaan tulevaisuuteen. Keräsin tähän kirjoitukseen viime aikoina tekemiäni huomioita aihepiiristä.
Sanastotyön standardointi luo pohjan laadukkaille sanastoille ja yhteisymmärrykselle
Monille standardointi tuo ensimmäisenä mieleen erilaisia koneita ja laitteita koskevat standardit, mutta standardointi kohdistuu usein myös menetelmiin – ja hyvä niin, koska yhteiskunta tarvitsee toimiakseen yhdessä sovittuja toimintatapoja. Toimintatapojen noudattaminen puolestaan edellyttää, että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Siksi on syytä koota toiminnan kannalta keskeiset termit ja määritellä, missä merkityksessä niitä käytetään.
Jos joulu olisi standardoitu
Meillä on vakiintuneet tavat viettää joulua, mutta entäpä jos asiat olisi viety astetta pidemmälle ja joulun viettämisen eri osa-alueet olisi standardoitu? Ajatus ei itse asiassa ole niin kaukaa haettu kuin voisi äkkiseltään luulla. Joulua on nimittäin leikkimielisesti standardoitu vuosien varrella, myös Suomessa. Tarinan alkulähteelle päästäksemme meidän on matkattava vuoden 1966 Isoon-Britanniaan.
Asiakirjastandardi seuraa aikaansa
Asiakirjastandardin SFS 2487 päivitystyötä tehtiin työryhmässä kolme ja puoli vuotta. Nyt uusi standardi on viimein valmis. Miksi standardia piti muuttaa ja millaisia tuloksia pitkä työ tuotti?
Voiko innovointia standardoida?
Kun joku kuulee ensimmäistä kertaa innovaatiojohtamisen standardeista, ensimmäinen reaktio on herkästi vino hymy ja ajatus siitä, ettei innovointia voi standardoida. Eiväthän innovaatiot ja standardit voi mitenkään sopia yhteen! Todellisuudessa näin ei tietenkään ole, vaan prosesseja ja toimintaa ohjeistamalla standardit auttavat luomaan edellytyksiä uusien innovaatioiden synnyttämiselle.