Siirry sisältöön

Blogi

Kurkistuksia standardien taakse. Blogistamme luet kiinnostavia näkemyksiä ja kokemuksia standardoinnin maailmasta. Blogia voit seurata tilaamalla SFS:n uutiskirjeen, jolloin saat tiedon uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Sari Sahlberg

ISO 14001 täyttää 30 vuotta – miten standardista tuli ympäristöjohtamisen menestystarina?

ISO 14001 on yksi maailmanlaajuisesti käytetyimmistä ja menestyksekkäimmistä ympäristöjohtamisen standardeista. Standardi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1996, ja kolmen vuosikymmenen ajan se on auttanut organisaatioita parantamaan ympäristösuorituskykyään, säästämään resursseja, vähentämään kustannuksia ja vahvistamaan mainettaan. Ympäristöjärjestelmästandardin päivitetty versio ilmestyy sopivasti 30-vuotisjuhlavuonna.

Hyvä hallintotapa ei synny itsestään – miksi Suomi tarvitsee oman governance-standardointiryhmän?

Pidimme Taigawisen johtavan yritysvastuuasiantuntijan Hanna Liappiksen kanssa 24.3.2026 webinaarin hyvän hallintotavan ISO-standardeista. Näytimme, miten nämä standardit tukevat organisaatioiden vastuullista ja kestävää johtamista ja kartoitimme keskusteluosuudessa kiinnostusta perustaa Suomeen oma kansallinen ISO/TC 309 Governance -standardointiryhmä. Perusteilla olevaan ryhmään haetaan nyt osallistujia.

Sirpa Sipola

Kun lomake on palvelua – uudistuvan lomakestandardin SFS 2486 lähtökohdat

Lomakkeet ovat arkipäiväinen osa asiointia. Niitä täytetään paperilla, PDF‑tiedostoina ja sähköisissä palveluissa – usein huomaamatta, mutta välillä myös turhautuen. Lomakestandardin SFS 2486 päivitystyössä olemme pysähtyneet peruskysymysten äärelle: mitä hyvällä lomakkeella oikeastaan tarkoitetaan, kenelle se on tehty ja miten se toimii erilaisissa tilanteissa ja olomuodoissa?

Jussi Heikkilä

Eurooppalaisen standardointikentän tilannekuva – osallistu tutkimukseen

Eurooppalaisen standardointijärjestelmän kehittämiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan tutkimustietoa järjestelmän nykytilasta. Tutkimusaineiston kerääminen Euroopan standardointipaneelitutkimuksen toiselle kierrokselle on käynnistynyt, ja sidosryhmiä kannustetaan osallistumaan tutkimuksen verkkokyselyyn, kirjoittaa dosentti Jussi Heikkilä.

Virpi Nummisalo

Vieläkö on jotain suomalaista jäljellä?

Maailma on tyystin erilainen kuin 40 vuotta sitten. Suomi on Euroopan unionin ja Naton jäsen, ja noudatamme kansainvälisiä ohjeita ja säädöksiä. Muutos näkyy standardoinnissakin. Kaikki eurooppalaiset standardit vahvistetaan kansallisiksi SFS-standardeiksi, ja myös osa kansainvälisistä ISO-standardeista vahvistetaan SFS-standardeiksi. Mutta mitä kuuluu suomalaisille, puhtaasti kansallisille standardeille?

Sari Lamminaho

Strategisesti standardeja

”Amerikkalaiset haluavat standardeja”, sanottiin eräässä vastikään näkemässäni elokuvassa. Minua nauratti, vaikka ei sitä vitsiksi ollut tarkoitettu. Omassa päässäni sana standardi vei ajatukset välittömästi työhön ja hiljan julkaistuun tietoon, että Suomen hallitusohjelmaan kirjatun kansallisen standardointistrategian laadinta on alkamassa.

Meri Valtiala

Datatalouden uudet mahdollisuudet

Datataloudella on viitattu tiedon myyntiin tai tiedon omistajuudella rahastamiseen. Uusi datatalous luo arvoa tiedon vaihdosta, ja jaettavaa tietoahan meistä riittää digitaalisessa maailmassa. Millaiselta datatalouden maailma näyttää standardoinnin näkökulmasta?

Panu Lempiäinen

Kaj saunassakin on standardeja?

Saunomisen suosio maailmalla on kasvussa, ja Euroviisuissa KAJ löylyttelee saunan lopullisesti maailmankartalle. Suomessa saunaintoilu on tietysti omaa luokkaansa, mutta merkittäviä saunakulttuureja on kehittynyt muihinkin maihin. Esimerkiksi Saksassa on paljon saunoja ja oma, Suomesta eroava saunakulttuurinsa. Saunominen on siis kulttuurisidonnaista toimintaa, eikä saunomisen tapoja ole standardoitu. Sen sijaan sauna rakennettuna ympäristönä kätkee sisälleen lukuisia standardeja, joiden kanssa heitämme nyt löylyt.

Juho Reivo

Tekoäly hallintaan standardeilla, standardit hallintaan tekoälyllä

Terveisiä SFS:n tekoälyn standardointiryhmästä SR 315! Me pyrimme edustamaan täkäläistä näkemystä, kun kansainvälisiä ja eurooppalaisia standardeja viilataan kohdalleen. Standardoijat yrittävät tehdä fiksuja malleja, joilla tekoälyä voi hallita, ja hyvät mallit ohjaavat kivaan tulevaisuuteen. Keräsin tähän kirjoitukseen viime aikoina tekemiäni huomioita aihepiiristä.