Standardit jo 100 vuotta kilpailukyvyn tukena
Suomessa on jo 100 vuoden ajan hyödynnetty standardeja kilpailukyvyn, yhteiskunnan sujuvuuden ja turvallisuuden edistäjinä. Standardien rooli maailmankaupassa on tänä päivänä entistä strategisempi ja jopa politisoitunut, sillä uusien teknologioiden myötä standardeja käytetään suurvaltakamppailun välineenä. SFS Suomen Standardit juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan ja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan yhä paremmin yritysten ja yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
”Suomalaisen standardoinnin pitkä ja ansiokas historia kertoo siitä, että jo sata vuotta sitten ymmärrettiin yhteisten käytänteiden ja pelisääntöjen eli standardien rooli kilpailukyvyn vauhdittamisessa. Tämä on ollut todellista edelläkävijyyttä sen ajan Suomessa”, painottaa Helena Vänskä, SFS Suomen Standardien toimitusjohtaja.
SFS juhlistaa satavuotista historiaansa monin eri tavoin juhlavuotensa aikana. Yksi näkyvimmistä muutoksista on organisaation nimen muutos. SFS:n virallinen nimi on 1.2.2024 lähtien SFS Suomen Standardit ry ja samalla vanha nimi, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, jää historiaan.
Standardointi on vuosisadan kuluessa laajentunut Euroopassa yksittäisistä perinteisen teollisuuden standardeista uusiin innovaatioihin ja palveluihin sekä yhä monimutkaisempiin teknologioihin, kuten tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan. Globaalit haasteet pakottavat jatkuvasti etsimään uusia yhteisiä ratkaisuja, joissa standardit ovat avainasemassa. Globaalissa kilpailussa suuret talousalueet hakevat standardien avulla aktiivisesti markkinajohtajuutta muun muassa vihreän siirtymän, innovaatioiden sekä kriittisten teknologioiden ja materiaalien osalta.
Standardointistrategia vauhdittaa elinkeinoelämää ja kehittää yhteiskuntaa
Sisämarkkinanäkökulman lisäksi 2020-luvulla Eurooppa on kääntänyt katseensa vahvasti kohti maailmanlaajuisia markkinoita. Edistääkseen ja ylläpitääkseen eurooppalaisen standardoinnin asemaa globaaleilla markkinoilla Euroopan komissio julkaisi EU:n ensimmäisen standardointistrategian vuonna 2022. Myös Suomessa on tunnistettu standardoinnin yhä strategisempi rooli kilpailukyvyn vahvistamisessa. Suomelle tullaan laatimaan ensimmäinen kansallinen standardointistrategia työ- ja elinkeinoministeriön johdolla vuoden 2024 kuluessa hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.
”Standardien merkitys kasvaa jatkuvasti globaalien haasteiden myötä. Ilmasto- ja kestävyyskriisin hillitsemisessä, uusien teknologioiden innovoinnissa ja kehittyvien maiden tukemisessa standardien rooli on merkittävä. SFS Suomen Standardit tulee jatkossakin osaltaan edistämään suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymistä”, lupaa Helena Vänskä.
Kotimarkkinoilta viennin edistäjäksi
Sata vuotta sitten kone- ja metalliteollisuuden sekä paperi- ja kartonkiteollisuuden tarpeet yhdenmukaistetulle ja tehokkaammalle toiminnalle käynnistivät keskustelun standardoinnin merkittävistä hyödyistä. Itsenäisyytensä alkuvaiheessa Suomi ymmärsi jo varhain standardoinnin roolin vientiteollisuuden vauhdittajana. Silloisen Kauppa- ja teollisuushallituksen myötävaikutuksella Suomeen päätettiin perustaa kansallinen standardointiorganisaatio, Suomen Standardisoimislautakunta, vuonna 1924. Euroopassa ensimmäisiä standardointiorganisaatioita olivat Iso-Britannian BSI, joka perustettiin vuonna 1901, Belgian BN (1904) ja Saksan DIN (1917).
Pääosa Suomen standardeista suunnattiin kotimarkkinoille aina EU:n sisämarkkinoiden syntymiseen saakka. Tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus on mahdollistettu sisämarkkinoilla yhteisten standardien avulla. Ilman yhdessä sovittuja vaatimuksia, testausmenetelmiä ja muita pelisääntöjä eli standardeja esimerkiksi tuotteiden vienti sisämarkkinoille olisi yrityksille paljon monimutkaisempaa ja huomattavasti kalliimpaa.
Eurooppalainen standardointi käynnistyi laajasti vuonna 1986, ja siitä lähtien Suomen standardikanta on koostunut yhä selvemmin eurooppalaisista ja maailmanlaajuisista standardeista. Niiden osuus Suomessa käytössä olevista standardeista oli 97 prosenttia vuonna 2023.
Lisätietoja
