Siirry sisältöön

Standardointi Suomessa ja maailmalla

Standardointi on Suomessa vahvasti sidoksissa kansainväliseen standardointityöhön. Suurin osa Suomessa voimassa olevista standardeista on kansainvälistä alkuperää, mikä tekee niistä tehokkaita työkaluja globaaliinkin toimintaan.

Suomalainen standardointijärjestelmä

Suomessa SFS toimii standardoinnin keskusjärjestönä. Käytännön standardointityötä tehdään SFS:n ja eri toimialoja edustavien organisaatioiden eli toimialayhteisöjen standardointi- ja työryhmissä.

Standardointiryhmät (SR) seuraavat alansa eurooppalaista ja maailmanlaajuista standardointia ja osallistuvat standardien kommentointiin ja laadintaan. Suomessa voimassa olevista standardeista 97 prosenttia on kansainvälisiä.

Suomalaisia standardeja laaditaan työryhmissä (TR). Niitä tehdään kansainvälisten standardien tueksi tai tarpeen mukaan myös pelkästään Suomessa käytettäviksi. Suomalaisesta standardista voi tulla kansainvälinen, jos sille nähdään tarvetta myös Suomen ulkopuolisilla markkinoilla.

97 %

Suomessa voimassa olevista standardeista on kansainvälistä alkuperää.

Standardointi etenee tarkkojen prosessien mukaan. Niistä vastaa toimialayhteisön nimittämä standardoinnin asiantuntija, joka yleensä toimii myös standardointiryhmän sihteerinä. Standardointiryhmiin kuuluu alan asiantuntijoita, jotka edustavat yrityksiä tai muita organisaatioita.

Standardointiryhmän jäsenyys on ryhmästä riippuen maksullista tai maksutonta. Työryhmän jäsenyys on aina maksuton.

Lue, miten voit osallistua standardointiin.
Lue lisää SFS:n tehtävistä.
Lue lisää toimialayhteisöistä.

Standardoinnin maailmankartta

Eurooppalainen standardointi

SFS on jäsen eurooppalaisessa standardointiorganisaatiossa CENissä ja maailmanlaajuisessa ISOssa.

Vuonna 1961 perustettu CEN (European Committee for Standardization) on EU- ja EFTA-maiden standardointijärjestöjen yhteistyöelin. Samat eurooppalaiset standardit ovat voimassa kaikissa CENin jäsenmaissa, sillä CENin jäsenmaat ovat velvoitettuja vahvistamaan kaikki eurooppalaiset standardit kansallisesti ja kumoamaan niiden kanssa ristiriidassa olevat standardit. CENin julkaisemista standardeista käytetään tunnusta EN. Niistä noin 30 prosenttia perustuu maailmanlaajuisiin ISOn tai IEC:n standardeihin.

CENissä toimii yli 300 teknistä komiteaa eli eurooppalaista standardointiryhmää, joiden työhön osallistutaan myös suomalaisista standardointiryhmistä. Kaikilla jäsenjärjestöillä on osallistumisoikeus teknisten komiteoiden työhön, ja kunkin komitean sihteeristötehtävät on annettu hoidettavaksi jollekin jäsenjärjestöistä. Sihteeristön hoitaminen tarjoaa näköalapaikan standardien työstöön ja parhaan mahdollisuuden vaikuttamiseen.

Eurooppalaiset sähköalan standardit laaditaan CENELECin (European Committee for Electrotechnical Standardization) johdolla. Sen jäseninä ovat kaikki EU- ja EFTA-maat sekä joukko Itä-Euroopan maita. CENELECin standardeista 75 prosenttia perustuu maailmanlaajuisen IEC-järjestön standardeihin. Suomessa sähköalan standardoinnista vastaa SESKO.

CEN ja CENELEC Strategy 2030 on luettavissa CENin CENELECin sivustolla.

CENin ja CENELECin työkohteet on esitelty laajemmin täällä.

Eurooppalainen standardointijärjestö ETSI (European Telecommunications Standards Institute) laatii telealan kansainvälisiä standardeja. Sen jäsenten joukossa on muun muassa tietoliikennealan hallintoelimiä, tele- ja verkkopalvelujen tuottajia sekä telealan yrityksiä. Traficom vastaa Suomessa telenalan standardoinnista.

CEN, CENELEC ja ETSI tekevät standardeja myös Euroopan komission pyynnöstä. Näissä harmonisoiduissa eli yhdenmukaistetuissa standardeissa annetaan yksityiskohtaisempaa ohjeistusta tiettyjen direktiivien noudattamiseen.

Standardien lisäksi CEN julkaisee CWA-asiakirjoja. Lue lisää näistä esistandardeista.

Maailmanlaajuinen standardointi

Maailman laajin standardointijärjestö on vuonna 1947 perustettu ISO (International Organization for Standardization). Sen jäseniä ovat kansalliset standardointijärjestöt yli 160 maasta.

Standardien laadinta tapahtuu teknisissä komiteoissa, joita on ISOssa noin 250. Kaikilla jäsenjärjestöillä on oikeus nimetä osallistujia mukaan komiteoiden työhön. Suomesta työhön voivat osallistua standardointiryhmien jäsenet. Kunkin teknisen komitean tai komitean alla toimivan alakomitean sihteeristötehtävät on annettu hoidettavaksi jollekin jäsenjärjestöistä.

ISO-standardien vahvistaminen Suomessa käytettäviksi standardeiksi on vapaaehtoista. Euroopassa CEN vahvistaa osan ISO-standardeista EN-standardeiksi, ja tällöin ne on vahvistettava kaikissa CENin jäsenmaissa kansallisesti EN ISO -standardeina. Suomessa niistä tulee SFS-EN ISO -standardeja.

ISOn tärkein yhteistyökumppani on sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö IEC (International Electrotechnical Commission). ISOlla ja IEC:llä on yhteisiä teknisiä komiteoita, esimerkiksi tietotekniikan standardointi on organisaatioiden yhteistä kenttää. Vuonna 1906 perustettua IEC-järjestöä voidaan pitää ensimmäisenä kansainvälisenä standardointijärjestönä; sähkötekniikka oli ensimmäinen toimiala, jolla huomattiin tarve yhteisiin määritelmiin.

Maailmanlaajuinen televiestintäliitto, ITU (International Telecommunication Union) on YK:n alainen televiestintäasioita hoitava erityisjärjestö. Telealan standardointi tähtää siihen, että maailman viestintäverkot, päätelaitteet ja viestintäpalvelut ovat keskenään yhteensopivia.

Suomen vastuulla olevat CENin ja ISOn komiteat

CEN/TC 343 Solid recovered fuels

CENin kierrätyspolttoaineiden standardointikomitean sihteeristöä hoitaa Yhteinen Toimialaliitto. Suomen aloitteesta perustettu komitea on laatinut EU:n toimeksiannosta kiinteistä kierrätyspolttoaineista ensi vaiheessa teknisiä spesifikaatioita. Toisessa vaiheessa osa teknisistä spesifikaatioista on kehitetty EN-standardeiksi. Jos olet kiinnostunut osallistumaan alan standardointiin, ota yhteyttä Yhteiseen Toimialaliittoon (YTL). Komitean puheenjohtajana toimii Mika Horttanainen ja sihteerinä Suvi Pasanen.

ISO/TC 300 Solid recovered fuels

Suomi hoitaa myös maailmanlaajuisen standardointiorganisaation kierrätyspolttoaineiden standardointikomitean ISO/TC 300 Solid recovered fuels sihteeristöä. Standardeja laaditaan koko elinkaarelle materiaalin hyväksymisestä jakeluun saakka. Komitean sihteeristöä hoitaa Yhteinen Toimialaliitto. Komitean puheenjohtajana on Mika Horttanainen ja sihteerinä Suvi Pasanen.

CEN/TC 383 Sustainably produced biomass for energy applications

Biomassan kestävyyskriteereitä käsittelevän CENin standardointikomitean sihteeristöä hoitaa Kemesta ry. Komiteassa laaditaan biomassan kestävän kehityksen kriteereihin liittyviä standardeja siten, että kriteerejä voidaan käyttää uusiutuvan energian direktiivin (RED) soveltamisessa. Standardien tulee kattaa tuotteiden koko elinkaari, ja niiden tulee sisältää alan terminologia, sosiaaliset/taloudelliset/ympäristölliset periaatteet, kriteerit, indikaattorit sekä kasvihuonekaasupäästötaseen laskennat. Jos olet kiinnostunut osallistumaan alan standardointiin, ota yhteyttä Kemesta ry:hyn. Komitean sihteerinä toimii Minna Annala.