Siirry sisältöön

Mitä standardi tarkoittaa?

Standardit ovat julkaisuja, joihin on kirjattu yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai vaikkapa ominaisuuksia tuotteille ja niiden valmistukselle tai testaukselle sekä järjestelmille tai palveluille. Ilman näitä yhteisiä sopimuksia arkemme ei olisi lainkaan niin sujuvaa ja turvallista.

Päivänkakkara

Standardi tarkoittaa monia asioita

Standardi on sana, joka toistuu arkipuheessa usein. Hotelleissa on standardihuoneita. Uusi ravintola ei istu omiin standardeihin. Yritys pitää kiinni laatustandardeistaan. Standardi vaikuttaa siis olevan jonkinlainen vaatimus tai keskimääräinen, normaali asia. Tämä on kuitenkin melko epämääräistä. Mitä standardi oikeastaan tarkoittaa?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan standardi voi tarkoittaa seuraavia asioita:

  • normi, normaali-, vakiotyyppi
  • määrämenettelyllä laadittu ja vahvistettu normatiivinen asiakirja, jossa esitetään esim. teollisuustuotteiden ominaisuuksia, valmistus- ja testausmenetelmiä, luonnontieteellisiä suureita ja yksikköjä tms. koskevia sääntöjä, ohjeita t. määritelmiä.

Arkikielessä keskitymme siis paljon standardin ensin mainittuun merkitykseen.

Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelmassa eli TEPA-termipankissa standardi määritellään näin:

Standardi on toistuvien ongelmien ratkaisuja esittävä asiakirja, joka perustuu asianosaisten yhteisymmärrykseen ja on tähän tehtävään tunnustetun elimen hyväksymä.

Meillä SFS:ssä standardi ja standardisointi tarkoittavat seuraavia asioita:

  • Standardi on kirjallinen julkaisu, jossa määritetään esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja vaatimuksia tai järjestelmien toimintaa.
  • Standardisointi on yhteisten toimintatapojen – hyvien käytäntöjen, ratkaisujen ja vaatimusten – laatimista. Standardisointiin saa osallistua kuka tahansa alan asiantuntija, ja standardisoinnin tuloksena syntyy edellä mainittuja asiakirjoja.

Standardisoinnista käytetään yleisesti, esimerkiksi EU-kielessä, myös termiä standardointi.

Nämä asiakirjat tai julkaisut – standardit – hyödyttävät elämäämme monin tavoin. Itse asiassa olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman standardeja. Ne ovat tärkeä osa arkeamme, joka ei olisi lainkaan niin sujuvaa ja turvallista ilman monia yhteisiä sopimuksia.

Sitä standardien laatiminen nimittäin on, yhteistä sopimista. Esimerkiksi paperikoot A3, A4, A5 ovat vakiintuneet käyttöön, ja ne ovat kaikille samankokoisia, koska niiden mitat on määritelty standardissa. Standardin käyttö on niin vakiintunutta, ettei meidän tarvitse edes ajatella koko asiaa eikä tuskailla vaihtelevien paperikokojen kanssa. A4-kokoinen paperi sopii aina tulostimeen, eikä meidän tarvitse miettiä, onko paperi sopivan kokoinen mappiin vai ei.

Osa standardeista liittyy läheisesti toisiinsa, jolloin ne muodostavat standardisarjoja. Esimerkiksi lelulainsäädäntöä täydentää standardisarja, joka sisältää useita lelujen turvallisuuteen liittyviä standardeja.

Miltä standardi näyttää?

Standardi on asiakirja, joka sisältää suosituksia, ohjeita tai vaatimuksia tietystä aiheesta. Se voi olla joko painettu tuote tai digitaalinen tiedosto. Pituudeltaan se voi vaihdella, mutta rakenne on aina sama. Esipuhe ja johdanto kertovat standardin taustoista. Seuraavaksi kerrotaan, mihin asioihin standardia voi soveltaa ja mitä muita standardeja tulisi käyttää käsissä olevan standardin lisäksi. Termit-osiossa listataan standardissa käytetyt termit ja niiden määritelmät. Näiden jälkeen seuraa standardin varsinainen ydin eli tarkat vaatimukset, ja lopuksi on opastavaa sisältöä.

Standardi voi olla kansallinen, eurooppalainen tai kansainvälinen eli maailmanlaajuinen.

Kullakin standardilla on oma tunnus, josta selviää monta asiaa. Tunnus voi olla esimerkiksi SFS-EN ISO 128-1:2020 kuten kuvassa:

Esimerkki standardin tunnuksesta
  • SFS on tunnuksessa merkkinä siitä, että standardi on vahvistettu Suomessa. Jos kyseessä olisi esimerkiksi Saksassa vahvistettu standardi, olisi SFS:n tilalla DIN ja Ruotsissa SS.
  • Tunnuksen EN-merkintä viittaa siihen, että standardi on vahvistettu eurooppalaiseksi standardiksi. Tämä kirjainyhdistelmä on meille suomalaisille tärkeä: Suomen kuten muidenkin Euroopan valtioiden täytyy vahvistaa kaikki EN-standardit, sillä olemme eurooppalaisen standardisointijärjestön (CEN) jäseniä.
  • ISO-merkintä tarkoittaa, että kyseessä on myös maailmanlaajuisesti vahvistettu standardi.

Jos standardin tunnuksessa on useampi kirjainyhdistelmä kuten esimerkissämme, se tarkoittaa, että standardi on voimassa kaikilla näillä alueilla. Jos standardin tunnuksessa on esimerkiksi pelkästään kirjainyhdistelmä SFS, on kyseessä siis vain Suomen kansallinen standardi.

Kirjainyhdistelmien jälkeen tuleva standardin numero yksilöi standardin tarkemmin. Lisäksi viimeinen vuosiluku kertoo standardin vahvistamisvuoden. Se viittaa esimerkissämme vuoteen, jolloin standardi on meillä Suomessa kansallisesti vahvistettu.

Miten standardi syntyy?

Standardeista ei päätä mikään taho yksin. Standardit syntyvät yleensä markkinoiden tarpeesta ja toiveesta. Niiden laatimiseen voivat kaikki osallistua halunsa ja kiinnostuksensa mukaan.

Suomessa standardisointityö on hajautettu: SFS on keskusjärjestö, ja se on delegoinut merkittävän osan standardisointivastuista eri toimialoja edustaville organisaatioille eli toimialayhteisöille. Tutustu tarkemmin suomalaiseen standardisointijärjestelmään.

Standardi laaditaan seuraavasti:

Kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa yhteisö voi huomata tarpeen uudelle standardille ja tehdä standardialoitteen. Tavoitteena voi olla kansallinen tai kansainvälinen – joko Euroopan laajuinen tai maailmanlaajuinen – standardi.

Kun SFS tai jokin sen toimialayhteisöistä on saanut kirjallisen standardialoitteen, se selvittää standardin tarpeellisuuden ja kiireellisyyden. Jos aloite koskee kansallista standardia, SFS tai toimialayhteisö päättää standardin laadinnasta ja siitä, kuinka työ aloitetaan. Jos aloitteen tavoitteena on kansainvälinen standardi, päätös tehdään yhdessä kansainvälisten standardisointijärjestöjen ISOn tai CENin kanssa.

Kun aloitteesta on tarkoitus tehdä kansallinen standardiehdotus, laaditaan se SFS:n tai toimialayhteisön standardisointiryhmässä. Tarvittaessa voidaan perustaa uusi ryhmä. Jos tavoitteena on tehdä standardista kansainvälinen, standardiehdotus laaditaan kansainvälisessä ryhmässä eli teknisessä komiteassa.

Alkaa lausuntokierros. Kaikilla tahoilla, joita standardi koskettaa, on mahdollisuus sanoa sanansa ehdotukseen. Standardiehdotus lähetetään siksi esimerkiksi tärkeimmille sidosryhmille kuten valmistajille, maahantuojille tai viranomaisille. Kaikki standardiehdotukset ovat myös nähtävillä lausuntopyyntöportaalissamme, jossa kuka tahansa voi käydä niitä kommentoimassa.

Kun standardiehdotus on hyväksytty, se vahvistetaan ja siitä tulee standardi. Kansallisia standardeja ei vahvisteta muualla kuin Suomessa. Eurooppalaiset standardit vahvistaa aina ensin CEN, minkä jälkeen Suomi vahvistaa ne. Maailmanlaajuisten standardien kohdalla ISO vahvistaa standardin ensin, ja Suomi päättää sen jälkeen, vahvistaako se standardin vai ei. Vahvistamispäätökseen vaikuttaa alan näkemys ja kiinnostus vahvistettavaan standardiin.

Valmiit standardit pidetään ajan tasalla, ja se tapahtuu säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein tehtävällä arvioinnilla. Arvioinnin perusteella standardin voimassaoloa jatketaan, standardia päivitetään tai se kumotaan.

Tule mukaan standardisointiin ja valitse itsellesi sopivin tapa osallistua!

Kuka standardia käyttää?

Standardien käyttäminen on vapaaehtoista. On kuitenkin mahdollista, että viranomaiset näkevät joidenkin standardien käytön niin hyödylliseksi, että sitä suositellaan. Organisaatiot voivat edellyttää joidenkin standardien käyttöä esimerkiksi kilpailutuksessa tai alihankintaketjun toiminnassa.

Standardien käyttöä perustellaan usein niiden hyödyillä. Standardit helpottavat ja sujuvoittavat arkea. Ne parantavat yhteensopivuutta ja turvallisuutta, mikä vähentää yllätyksä ja riskejä. Standardit ovat yleisesti käytössä monenlaisilla aloilla ja toimijoilla – niin yrityksillä kuin viranomaisilla.

Standardeja voi käyttää esimerkiksi

  • yritys, joka kuvailee hankittavan tuotteen vaatimuksia tekemässään tarjouspyynnössä
  • tuotteen valmistaja, joka kuvaa tuotteen ominaisuuksia tuoteluettelossa
  • yritys, joka haluaa varmistaa toimintansa laadun ja turvallisuuden; standardien käytöllä se voi viestiä tästä myös asiakkaalle
  • viranomainen, joka haluaa keventää ja nopeuttaa lainsäädäntötyötä viittaamalla lain vaatimukset kattavaan standardiin
  • viranomainen, joka tekee julkisia hankintoja ja haluaa helpottaa hankintaprosessia viittaamalla standardiin sen sijaan, että tarvittavat vaatimukset listataan erikseen
  • toimija, joka haluaa sertifioida tuotteensa.

Katso videolta, mitä Ypäjän Metallin toimitusjohtaja Arto Salmi kertoo standardien merkityksestä.

Tutustu myös muiden yritysten ja organisaatioiden kokemuksiin standardeista ja standardisoinnista.

Miksi standardi maksaa?

Standardit ovat maksullisia, sillä niiden laatiminen, ajan tasalla ja saatavilla pitäminen sekä välittäminen aiheuttavat kustannuksia. Kulut katetaan pääosin standardien myynnillä.


SFS:n toiminnan rahoitus vuonna 2019