Siirry sisältöön
1.11.2019 Artikkeli

Kun standardit pelastavat henkiä

Globaalit turvallisuuskysymykset ovat yhä kinkkisempiä, mutta alan standardisointityö on ollut hajanaista. Tähän puuhataan muutosta suomalaisten aloitteesta syntyneessä eurooppalaisessa asiantuntijafoorumissa.

Turvallisuusalasta tulevat todennäköisesti useimmille ensimmäisenä mieleen poliisit, palomiehet ja muut univormua ja jännittäviä varusteita käyttävät ammattilaiset. Standardisointi ehkä ei niinkään. Mutta kenties pitäisi: monimutkaistuvassa, globaalissa turvallisuusympäristössä standardien avulla voidaan saada paljon aikaan. Jos riskit ovatkin monimutkaisia, standardeilla niiden hahmottamiseen ja käsittelemiseen saadaan järkeä ja järjestelmällisyyttä.

– Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöt, pandemiat, terrorismi, kansainvälinen rikollisuus, kyberuhat, yleinen epävakaus politiikassa ja taloudessa – turvallisuuskysymykset eivät kunnioita hallinnollisia rajoja. Tarttuvaa tautia ei kiinnosta, että tuossahan kulkee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien raja, sanoo Pertti Woitsch, turvallisuusalan standardisoinnin asiantuntijafoorumin Sector Forum Securityn puheenjohtaja.

Standardisoidut menettelytavat, parhaat käytännöt ja yhteinen termistö ovat avuksi, kun halutaan estää rekkaa ajamasta joulutorille tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu.

Sector Forum Security yrittää potkia vauhtia turvallisuusalan standardisointiin, joka on tähän asti ollut hajanaista ja ponnetonta. Sector Forum Securityn sihteeri, SFS:n asiantuntija Janne Kalli näkee tälle useita syitä.

– Turvallisuus on asiana niin laaja, että kokonaiskuva helposti hämärtyy. Lisäksi kansalliset ja hallinnolliset vastuurajat ovat jyrkemmät kuin monella muulla alalla. Ja kolmanneksi: alan standardeista ei aina ole yhtä suoraa kaupallista hyötyä kuin esimerkiksi monista teollisuusstandardeista.

Työsarkana yhteiskuntien turvallisuus

Sector Forum Security näki päivänvalon viime huhtikuussa pidetyssä perustamiskokouksessa. Foorumi ei itse tee standardeja, vaan koordinoi eurooppalaisten standardisointijärjestöjen CENinja CENELECin turvallisuuteen liittyvää standardisointityötä.

Useissa EU-maissa on viime aikoina havahduttu kaipaamaan vahvempaa koordinaatiota turvallisuusstandardeissa. Aloite uuden foorumin luomiseksi tuli kuitenkin Suomesta, ja foorumi myös aloittaa suomalaisjohdossa. Foorumin henkiset juuret ovat ResiStand-nimisessä, nyt jo päättyneessä EU-ohjelmassa, jossa kehitettiin standardisoituja ratkaisuja jäsenmaiden kriisinhallintaan ja -kestävyyteen ja jossa Sector Forum Securityn puheenjohtaja Woitsch oli avainhenkilö. Tälle työlle haluttiin jatkoa.

Sector Forum Securityn päähuomio on yhteiskunnallisessa turvallisuudessa: yritysten ja organisaatioiden jatkuvuuden hallinnassa ja kriisinsiedossa, kriisiviestinnässä sekä kemiallisissa, biologisissa ja radioaktiivisissa riskeissä.

Pois on rajattu ilmailu- ja avaruusturvallisuus sekä sotilasasiat, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä.

Ilmailussa on pitkät ja maineikkaat perinteet turvallisuusstandardeissa. Sotilasstandardit taas ovat pitkälti Naton heiniä.

Muuten työsarkana onkin koko turvallisuuden laaja kenttä.

Käytännön standardisointi on eri aihealueisiin erikoistuneiden teknisten komiteoiden hallussa, ja näitä on kymmenittäin: paloturvallisuus, suojavaatteet, vesihuolto, hälytysjärjestelmät, yksityiset turvallisuuspalvelut, aluevalvonta, rikosten ehkäisy rakentamisen ja suunnittelun keinoin, vesihuolto, kaasuinfrastruktuuri, ja niin edelleen.

Sector Forum Securityn rooli on luoda kokonaiskuvaa kentällä, joka vetää moneen eri suuntaan.

Pertti Woitschin mukaan turvallisuusstandardit voi jakaa kolmeen ryhmään. Ensinnäkin ovat yksittäisiä tuotteita ja järjestelmiä, esimerkiksi turvakameroita tai kassakaappeja koskevat tekniset standardit. Toisena ovat eri järjestelmien yhteyksiä ja rajapintoja määrittelevät standardit. Kolmantena ovat kokonaisvaltaiset, esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuutta käsittelevät standardit. Nämä vertautuvat laajuudeltaan esimerkiksi laadunhallintajärjestelmiä määrittelevään ISO 9001:een, maailman tunnetuimpaan standardiin.

Ei vain kaupankäyntiä varten

Valtaosa standardeista on vapaaehtoisia: niitä noudatetaan, jos niistä on hyötyä. Esimerkiksi teollisuuden standardeista on itsestään selvästi kaupallista hyötyä, sillä ne yhtenäistävät markkina-alueita ja helpottavat kaupankäyntiä. Eurooppalaisen standardisointityön punaisena lankana kulkeekin EU:n sisämarkkina-alueen kehittäminen.

Turvallisuudessa standardien yhteys kaupankäyntiin ei aina ole yhtä suoraviivainen, joskin myös suoraan kaupallista hyötyä palvelevia standardeja on. Tällainen on esimerkiksi standardi yksityisistä turvallisuuspalveluista. Se helpottaa palveluiden vertailua ja hankkimista Euroopassa.

Pertti Woitsch korostaa, että turvallisuusalan standardisointityössä ei pidä juuttua miettimään vain EU:n sisämarkkinoita. Suuri osa hyödyistä tulee epäsuorasti, yhteiskuntien yleisenä toimivuutena ja vakautena.

– Mutta toki kaupalliset näkökohdatkin ovat tärkeitä. Esimerkiksi suomalainen viranomaisyhteistyön malli sopisi vientituotteeksi, mutta tämä edellyttäisi standardeja.

Loppukäyttäjät mukaan

Pertti Woitschin mukaan Sector Forum Securitylla on kolme kohderyhmää. Ensimmäinen, ilmeisin ja luultavasti helpoimmin tavoitettava kohderyhmä koostuu standardisointityön käytännön tekijöistä.

Toinen ovat standardien ”loppukäyttäjät”, esimerkiksi pelastusalan kenttätyöntekijät, jotka eivät osallistu standardien laatimiseen. Heiltä kaivataan kenttätyön näkökulmaa, jotta standardit mahdollisimman hyvin tukisivat päivittäistä työtä.

– Jos minä saisin päättää, määräisin oman alan standardisointiin osallistumisen lakisääteiseksi viranomaistehtäväksi.

Kolmantena ovat yhteiskunnalliset päättäjät. Standardit ovat oleellinen turvallisuustyökalu, mutta päättäjät eivät tätä aina ymmärrä vaan haluavat räväkämpiä ja populistisempia keinoja.

– Missään nimessä ei voida lähteä siitä, että työtä tehdään jossain ikkunattomassa huoneessa niille, jotka rakastavat standardeja. Jos Sector Forum Securityn onnistumista jollakin mitataan, niin sillä, kuinka hyvin eri intressiryhmät saadaan mukaan turvallisuusalan standardisointityöhön, Woitsch sanoo.

Seuraavan askeleen Sector Forum Security ottaa marraskuussa. Silloin pidetään jatkokokous, jossa ryhdytään keräämään sidosryhmiltä konkreettisia ehdotuksia turvallisuusalan standardisointityöhön.

Julkaistu Presiis-lehden numerossa 2/2019.

Teksti: Tommi Niittymies