Merkityksellistä ja luovaa työtä
Inka Suomalainen pääsi viikoksi SFS:ään etä-TET-harjoitteluun. Hän otti selvää, millaista on standardoinnin asiantuntijan työ.
Standardointityöhön voi päästä monenlaisilla opintotaustoilla
Elisa Ervasti aloitti helmikuussa 2020 työt SFS:ssä standardoinnin asiantuntijana. Aiemmin hän oli työskennellyt muun muassa laatustandardien sekä elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen parissa elintarvikealan yrityksessä.
Ervasti kiinnostui työstä SFS:ssä, koska standardoinnin asiantuntijan työnkuva vaikutti monipuoliselta, ja työ tarjosi tilaa myös omalle kehitykselle. Nämä kaksi asiaa onkin tärkeää ottaa huomioon työpaikan valinnassa.
Elisa Ervasti kokee, että SFS:ssä luotetaan paljon työntekijöihin ja annetaan vastuuta ja tilaa kasvattaa omaa osaamistaan. Hän lisää, että työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita ja toimintatapoja.
Mitä pitäisi opiskella, jos haluaa tehdä työtä standardoinnin parissa?
”Tällä alalla työskentelee asiantuntijoita eri aloilta ja opintotaustoilla. Ei ole yhtä tiettyä opiskelulinjaa, josta pääsisi työskentelemään standardien pariin, koska niitä käytetään melkein kaikilla toimialoilla ja useissa eri työtehtävissä”, Ervasti kertoo.
Hänen mukaansa erityisesti englannin kielen opiskelusta on ollut paljon hyötyä standardointityössä. Kansainväliset kokoukset, standardien työversiot ja niiden kommentointi tapahtuu englannin kielellä.
Ervastin mukaan SFS:ssä standardoinnin asiantuntijoilla onkin takanaan erilaisia opintoja. Hän on itse elintarviketeknologian maisteri ja päätyi elintarvikealan yritykseen työskentelemään laatustandardien käyttöönoton parissa. SFS:ssä hänen vastuullaan ovat tekstiili- ja vaatetusalan sekä lelujen ja lastentarvikkeiden standardointi.
Standardit syntyvät toimialojen ja markkinoiden tarpeista
Mitä standardi sitten tarkoittaa? Ervasti selittää, että standardeissa voidaan esimerkiksi määritellä ominaisuuksia ja vaatimuksia tuotteille. Standardi voi kertoa vaikkapa sen, mitä tulee ottaa huomioon lelujen turvallisuudessa. Standardit syntyvät toimialan ja markkinoiden tarpeeseen. Jos esimerkiksi kehitellään uusia leluja eikä juuri sen tyyppisille leluille ole olemassa turvallisuusvaatimuksia, voidaan niitä kehittää standardiksi.
Standardeja käytetään laajasti, vaikka niiden käyttäminen on vapaaehtoista. Kaikki isoista yrityksistä pienyrittäjiin voivat käyttää standardeja. Niistä on hyötyä yrityksen tai toimijan koosta riippumatta. Myös standardointiin osallistuminen ja standardeihin vaikuttaminen on avointa kaikille.
Standardoinnissa yhdistyvät luovuus ja rutiinit
Millaista on standardointityö?
”Standardointityössä varmistetaan, että Suomen näkemykset ovat edustettuna, kun tehdään eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia standardeja”, Ervasti kertoo.
Standardointityötä tehdään standardointiryhmissä. Ervasti kokee työn mielenkiintoiseksi, koska se yhdistää paljon erilaisia taitoja. Työ sisältää rutiineja, mutta siinä voi käyttää myös luovuutta.
Työpäivän aikana Elisa Ervasti vastailee asiakkaiden lähettämiin kysymyksiin esimerkiksi standardien sisällöistä. Hän kirjoittaa kokousten pöytäkirjoja ja kirjaa Suomen kannan äänestyksiin. Työhön kuuluu myös standardointiryhmien kokousten valmistelua ja esitysten tai esitysmateriaalien tekemistä eri tapahtumiin. Hän myös perehdyttää uusia standardointiryhmäläisiä.
Ervastin kertoman perusteella standardoinnin asiantuntijan työstä saa monipuolisen kuvan. Kuten hän itsekin toteaa, työssä yhdistyy haastavia ja luovuutta vaativia työtehtäviä. Rutiinit, kuten äänestykset ja dokumentointi, tasapainottavat mukavasti työtä.
Nyt etätyöaikana saattaa helposti jämähtää liian pitkäksi aikaa työpisteen äärelle. Ervasti pyrkii pitämään puolen tunnin välein lyhyitä taukoja, jolloin voi vähän jaloitella. Hänellä on hyvä vinkki: Selkäliiton sivuilta saa kätevän taukojumppailmoituksen suoraan sähköpostiin. Istumisen ohessa onkin hyvä välillä vähän jumpata.
Elisa Ervasti lopettaa haastattelun sanoin:
”Standardoinnin parissa voi työskennellä niin monella eri tasolla ja alueella. Suosittelen tällä alalla työskentelyä kaikille, joita kiinnostaa työ, jonka merkitys on hyvin konkreettinen.”
Haastattelu ja teksti:
Inka Suomalainen, TET-harjoittelija