Siirry sisältöön
28.4.2017 Artikkeli

Patjalla haavoja vastaan

Kun on mukana, voi vaikuttaa. Tätä mieltä on pitkän kansainvälisen uran tehnyt Carital-ryhmän toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Voi siis olla varma, että kun tekeillä on esimerkiksi painehaavapatjoja koskeva standardi, Saarinen on paikalla.

– Standardien ja niiden merkityksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa etenkin aloittaville yrityksille, mutta haastavaa se on kaikille.

Terveydenhuollon laitteissa pitää teknisen dokumentaation osana olla kliininen arviointiraportti. Tämä pitää Saarisen mielestä ottaa huomioon myös hankintatoiminnoissa, joissa tarvittaisiin kipeästi myös lääketieteellistä asiantuntemusta.

Carital-ryhmän kaikilla tuotteilla on CE-merkintä, ja niistä on tehty kliininen arviointiraportti. Tätä edellyttää EU:n lääkinnällisten laitteiden direktiivin mukainen Suomen laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista.

– Ilmakennorakenteisia erikoispatjojamme on noin 15 000:lla korkean ja erittäin korkean riskin potilaalla ympäri maailmaa. Meidän pitää valmistajana pystyä osoittamaan, että tuotteemme toimii juuri niin kuin lupaamme.

Patja kuin patja -mentaliteetti ei siis enää toimi.

– Olemme arvioineet, että painehaavojen estäminen säästäisi Suomessa vuodessa useita satoja miljoonia euroja. Asiantuntijat ovat laskeneet, että painehaavojen estämisestä saatavat säästöt ovat noin puolet koko terveydenhuollon säästöpotentiaalista.

Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren alueen painehaavayhdistykset päivittävät yhdessä viiden vuoden välein painehaavan hoito-ohjeet. Ohjeistossa suositellun ”korkealuokkaisen vaahtomuovipatjan” kriteerit ovat kuitenkin olleet epäselvät. Carital-ryhmän hallituksen puheenjohtajan, tohtori Esa Sopin johdolla julkaistiin vuonna 2015 ehdotus korkealuokkaisen vaahtomuovipatjan kriteereiksi.

Saarinen ja Soppi jakavat kokemustaan ja tietoa erikoispatjateknologiasta kansainvälisessä ISO-standardia laativassa työryhmässä.

– Jos on jotakin annettavaa ja ymmärrystä, niin kansainväliset standardisointiryhmät ovat erinomainen paikka jakaa omaa tietoa ja kokemusta.

Ja mitä standardeihin tulee, Saarinen on varma siitä, että ne auttavat yritystä pääsemään markkinoille varmemmin, nopeammin ja taloudellisemmin.

Suomi on yksi harvoista valtioista, jotka vievät merkittävästi enemmän terveysteknologiaa kuin tuovat. Joka kymmenes euro maailmassa hujahtaa terveydenhuoltoon, joten markkinarakoa riittää uusille innovaatioille. Siksi osallistuminen kannattaa.

Julkaistu Presiis-lehden numerossa 1/2017.