Siirry sisältöön
case: Ypäjän Metalli

Turvallisesti näyttämöllä

Kun näyttämön yllä roikkuu tonnitolkulla lavasteita, turvallisuudesta ei parane tinkiä. Näyttämötekniikkaan erikoistuneessa Ypäjän Metallissa odotetaan eurooppalaista standardia, joka toisi yhtenäiset vaatimukset jokaiseen tarjouspyyntöön.

Suurissa teattereissa näyttämön yläpuolella kohoaa yli 20 metriä korkea näyttämötorni, jossa lavasteet odottavat vuoroaan kiinnitettyinä pitkiin, esiripun suuntaisiin tankoihin. Tankoina toimivat yleensä teräsputket, joita voi olla vierekkäin kymmeniä. Tanko lavasteineen lasketaan näyttämölle teräsvaijereiden varassa, ja se nostetaan pois sähkömoottorin voimin kelaamalla vaijerit vaijerirummulle.

Tankonostimen odotetaan kantavan esimerkiksi 500 kilon kuorman ja liikuttavan sitä lähes kaksi metriä sekunnissa. Periaatteessa näyttämötekniikan rakentaja voisi hakea vaikkapa venevinssin rautakaupasta, kunhan se vastaa koneturvallisuutta edistävän konedirektiivin vaatimuksia.

– Konedirektiivi ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten turvallisuus varmistetaan, jos vaijereiden varassa roikkuu tonnien kuorma näyttämöllä, ihmisjoukon yllä, toteaa näyttämötekniikkaa valmistavan Ypäjän Metallin toimitusjohtaja Arto Salmi, joka miettii työkseen näyttämötekniikan riskejä.

– Meillä käytetään vaijereissa varmuuskerrointa 10 ja kaikki kuormaa kannattelevat turvakomponentit kahdennetaan. Jos nostimessa yksi jarru reistailee, toinen jarru korvaa, Salmi sanoo.

Salmi huomauttaa, että turvallisuutta on vaikea vertailla tarjouskilpailussa, koska näyttämötekniikalle ei vielä ole omaa eurooppalaista standardia.

– Joku voi jopa tietämättään myydä tai ostaa esimerkiksi yhden jarrun nostimia, ja nehän ovat tietenkin edullisempia.

Saksalaisen standardin turvin kohti eurooppalaista

Ypäjän Metalli suunnittelee ja valmistaa tankonostimet ja muut näyttämöille tulevat laitteet saksalaisen DIN-standardin mukaan, joka ottaa kantaa turvallisuuteen näyttämöillä ja opastaa myös riskianalyysien tekemiseen. Salmen mukaan osa tilaajista viittaa DIN-standardiin tarjouspyynnöissään, mutta eivät suinkaan kaikki.

Eurooppalainenkin näyttämötekniikan standardi on luvassa. Pitkälti DIN-standardiin pohjautuva standardiluonnos ilmestyi viime vuonna. Suomalaiset näyttämötekniikan suunnittelijat, valmistajat ja tilaajat ovat tarkastelleet ja kommentoineet luonnosta ja sitä edeltäviä versioita kansallisessa teknisessä komiteassa, jota johtaa Metallisteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry. Tähän työhön osallistuu myös Salmi.

Viehän se aikaa, mutta haluamme äänemme kuuluviin. On tärkeää, että turvallisuusvaatimuksista tulee tiukat, muttei toisaalta niin tiukat, että kenelläkään ei ole varaa toteuttaa niitä.

Arto Salmi, Ypäjän metalli

Muodot ja koot rajoittavat

Turvallisuuden vuoksi tangot ja niitä nostavat yläkoneistot saavat paljon huomiota, mutta näyttämötekniikan kokonaisuuteen kuuluvat yhtä lailla lattian alla sijaitsevat alakoneistot. Niiden avulla nostetaan esimerkiksi lavasteita ylös lattialuukuista ja pyöritetään näyttämöä.

– Koneistojen lisäksi rakennamme myös vaneriset lattiat. Helsingin kaupunginteatterissa on meidän tekemät lattiat ja pyörönäyttämö. Seinäjoella saimme myös äskettäin lattian valmiiksi, Salmi sanoo.

Vanhoihin rakennuksiin tehdään monesti varsinaisen näyttämötekniikan lisäksi myös teräksisiä tukirakenteita.

Vanhoissa rakennuksissa suunnittelua rajoittavat ennen kaikkea tilojen muodot ja koot. Ahtaissa tiloissa käytetään pistenostimia tankonostimien sijaan, ja niillä on paikkansa myös tankonostimien rinnalla. Pistenostimella lavaste liikkuu yhden vaijerin varassa ja nostinta voidaan siirtää paikasta toiseen näyttämötornin korkeuksissa, köysiullakolla, ja muuallakin.

Esimerkiksi Kansallisoopperan menestysmusikaalissa Oopperan kummitus mammuttimainen kattokruunu seilasi koko katsomon yli ja rysähti lopulta – tarkoituksella – näyttämön lattialle. Nostimet oli valmistanut Ypäjän Metalli.

– Kattokruunu liikkui kahden pistenostimen varassa. Molemmissa oli oma vaijeri, ja kun toista kelattiin sisään, toinen antoi vaijeria, ja näin luotiin liikerata, Salmi kertoo.

Ypäjän Metallin toimitusjohtaja Arto Salmi tähyää ylös Seinäjoen kaupunginteatterin näyttämötorniin.
Kuva: Mikko Lehtimäki

Köysiullakon käsityö vaihtui automaatioon

Vaikka näyttämötekniikkaa ohjataan ja tarkkaillaan yhä useammin tietokoneilta, ohjausjärjestelmän käyttäjä työskentelee edelleen näyttämötornin silloilla tai näyttämön sivulla näyttämötasolla, jossa näyttämömestari näyttämömiehineen nosteli aikanaan lavasteita käsivoimin, vastapainojen avulla köysistä vetämällä.

– 1980-luvulla alkoi pikkuhiljaa tulla moottorikäyttöisiä nostimia. Sopivaa järjestelmää haettiin kuitenkin alalla vielä pitkään, Salmi muistelee.

1990-luvun alussa Oopperatalon työmaalle tuotiin Saksasta moderneja laitteistoja, joiden asennus- ja korjaustyöt imaisivat Salmen alalle. Vuonna 1997 hän perusti Ypäjän Metallin sittemmin eläkkeelle jääneen yhtiökumppaninsa kanssa.

– 2000-luvun alussa saimme jo suuria kohteita, joissa tarvittiin kymmeniä nostimia, ja silloin alalle tulivat myös ohjausjärjestelmät. Niiden osalta olemme jo kymmenkunta vuotta tehneet yhteistyötä Insta Automationin kanssa, joka on Suomen johtava näyttämömekaniikkaurakoiden toimittaja.

Hämeen Ypäjältä on lähtenyt nostimia ja muita laitteita kymmeniin suomalaisiin teattereihin ja konserttisaleihin. Osassa näyttämöiden mekaniikka on kokonaan Ypäjän Metallin suunnittelemaa, valmistamaa ja asentamaa usein osana Insta Automationin kokonaistoimitusta. Tällaisia näyttämöitä ovat muun muassa Porin Teatterin ja Svenska Teaternin päänäyttämöt sekä Helsingin Kaupunginteatterin pieni näyttämö.

Kokemus käyttöön myös teollisuudessa

Ypäjän Metallin painopiste oli alusta asti ja on edelleen näyttämötekniikassa. Yhtiö on kyllä valmistanut myös kuilussa kulkevia tasonostimia, mutta niitäkin käytetään teattereissa, sellaisissa, joissa lavasteet on kuljetettava esimerkiksi kolmannessa kerroksessa sijaitsevalle näyttämölle.

Jos yhtiöllä on nostamisen taito ja kokemus, miksi rajoittua näyttämötekniikkaan?

– Meillä on tarkoitus laajentua teollisuudenkin puolelle, ja tuotekehitysprojekteja on jo menossakin. Mutta olemme olleet aika lailla kädet täynnä näyttämötekniikkaa, Salmi sanoo.

Yritys työllistää noin kymmenen työntekijää ja käyttää tarvittaessa alihankkijoita niin tuotannossa kuin asennustöissäkin. Etenkin asennukset keskittyvät sesonkiin, teattereiden kesätauolle. Ypäjän Metalli on muutaman kerran osallistunut näyttämötekniikan tarjouskilpailuihin myös Ruotsissa ja Latviassa.

– Ulkomaisten hankkeiden haasteena on pitkälti se, että teatterit ovat yleensä vanhoja rakennuksia, joihin kaikki on suunniteltava yksilöllisesti, jolloin tuotteistaminen on vaikeaa, Salmi toteaa.

Salmi arvelee, että asetelmaa ei pura edes eurooppalainen standardi, vaikka se vaatimuksia selkeyttääkin.

Ypäjän Metalli Oy

  • suunnittelee, valmistaa ja asentaa näyttämötekniikkaa
  • perustettu vuonna 1997
  • noin 10 työntekijää
  • liikevaihto viimeisen kahden vuoden aikana keskimäärin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa