Standardit muokkaavat maailman taloutta, kehittyvät maat jäävät jälkeen
Standardit muodostavat talouksien selkärangan ja ovat kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maailmanpankin World Development Report 2025 -raportti korostaa tehokkaan laatuinfrastruktuurin merkitystä kehityksen tukena sekä kehittyvien maiden osallistumista standardointiin.
Mistä on kyse?
Globaalien standardien määrä on kasvanut nopeasti, ja lähes 90 prosenttia maailmankaupasta on standardien ja teknisten määräysten vaikutuspiirissä.
Keskeinen haaste:
Monet kehittyvät maat osallistuvat heikosti maailmanlaajuisten standardien laatimiseen. Näin ne päätyvät noudattamaan muiden asettamia sääntöjä, jotka eivät vastaa niiden omaa kehitystä tai osaamista, ja ne uhkaavat jäädä globaalin talouden ulkokehälle.
Ratkaisuja:
- kehittyvien maiden vahvempi edustus kansainvälisessä standardoinnissa
- joustavat standardit, jotka huomioivat maiden erilaiset valmiudet ja etenemisen oman kehitysvaiheen ja kykyjen mukaisesti
- panostus laatuinfrastruktuuriin.
Standardit ovat usein huomaamattomia ja aliarvostettuja. Maailmanpankin World Development Report 2025. Standards for Development (WDR 2025) korostaa kuitenkin, että standardit ovat perustavanlaatuinen infrastruktuuri talouskehitykselle, kaupalle, innovaatioille ja kestävyydelle. Ne ovat keskeisiä talouden toiminnalle aivan kuten tiet, satamat tai sähköverkot. Kun standardit toimivat, ihmiset ja yritykset eivät huomaa eivätkä ajattele niitä, mutta jos standardeja ei ole, vaikutukset ovat välittömiä ja kalliita.
WDR 2025 -raportti esittää ensimmäisen kattavan analyysin standardien globaalista kentästä ja siitä, miten standardeja voidaan käyttää talouskehityksen vauhdittamiseen. Globalisaatio ja nopea teknologinen kehitys ovat tehneet standardien käytöstä ja niiden laatimiseen osallistumisesta edellytyksiä viennin kasvulle ja teknologioiden ja innovaatioiden leviämiselle. Standardit eivät ole koskaan olleet tärkeämpiä kuin nyt.
Standardit tuovat merkittäviä hyötyjä varakkaille maille samalla kun monet kehittyvät maat jäävät sivuun. Standardien täyden kehityspotentiaalin hyödyntäminen tarkoittaa, että kaikki maat voivat osallistua niiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. WDR 2025 -raportti onkin kehotus toimintaan globaalin osallistumisen ja yhteistyön vahvistamiseksi standardoinnissa.
Tullittomat toimenpiteet vaikuttavat lähes 90 prosenttiin maailmankaupasta
Raportin tekijät kertoivat eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden CENin ja CENELECin haastattelussa hämmästyneensä siitä, miten vähän luotettavaa tietoa standardien taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on ottaen huomioon niiden tärkeyden.
SFS on koonnut verkkosivuilleen standardeista tehtyjä tutkimuksia.
Raportin tekijät yllättyivät myös havainnosta, että tullittomat toimenpiteet, jotka ovat useimmiten yhteydessä standardeihin (esimerkiksi tuotemerkinnät ja turvallisuustestaukset), vaikuttavat lähes 90 prosenttiin maailmanlaajuisesta kaupasta, kun vastaava luku 1990-luvun lopulla oli vain 15 prosenttia. Tullit nousevat otsikoihin, mutta standardeihin liittyvät toimet ovat todellisia portinvartijoita.
Standardit – este vai mahdollisuus?
Standardien mukainen tai sertifioitu tuote viestii maahantuojalle ja kuluttajalle, että se täyttää sovitut vaatimukset. Standardit vaikuttavat siis kansainväliseen kauppaan ja kilpailukykyyn luomalla yhteisen kielen ostajien ja myyjien välille ja vähentämällä kaupankäynnin kustannuksia.
Standardit mahdollistavat myös kehittyvien maiden yritysten liittymisen globaaleihin arvoketjuihin. Toisaalta standardit voivat toimia myös esteinä, erityisesti jos ne on laadittu ilman kehittyvien maiden osallistumista. Se tarkoittaa, että niiden on noudatettava sääntöjä, joiden kehittämisessä niillä ei ole ollut osaa, ja joissa ei ole välttämättä huomioitu niiden olosuhteita.
Tämä epätasapaino globaaliin standardointiin osallistumisessa yllätti WDR 2025 -raportin laatijat. ISOn teknisistä komiteoista seitsemässä prosentissa on mukana osallistujia matalan tulotason maista, kun korkean tulotason maiden osallistujia on mukana 84 prosentissa ISOn teknisistä komiteoista.
Eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten standardointiorganisaatioiden on ryhdyttävä toimiin – ja ovat niitä jo tehneetkin – kehittyvien maiden osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Tämä ei kuitenkaan riitä. Raportti esittää, että maiden tulisi myös voida edetä standardien kanssa asteittain omien kykyjensä ja kehitysvaiheensa mukaisesti:
- aloittaa mukauttamalla (adapt) kansainvälisiä standardeja paikallisiin olosuhteisiin tarpeen mukaan
- edetä kohti kotimaisten markkinoiden yhdenmukaistamiseen (align) kansainvälisten standardien kanssa
- osallistua aktiivisesti kansainvälisten standardien laatimiseen (author), jotta omat tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Vahva laatuinfrastruktuuri tukee kehitystä
Standardit toimivat ponnahduslautana kehitykselle vain, jos niitä tukee vahva laatuinfrastruktuuri, kuten metrologia, testaus, sertifiointi ja akkreditointi. Laatuinfrastruktuuri varmistaa standardien asianmukaisen ja johdonmukaisen noudattamisen. Jatkuva kansainvälisten markkinoiden kysynnän kasvu on tehnyt siitä kriittisen perustan sekä sääntelylle että kilpailukyvylle.
Raportista käy ilmi, että maat, joissa on vahvempi laatuinfrastruktuuri, menestyvät taloudellisesti paremmin. Kun laatuinfrastruktuurijärjestelmä toimii moitteettomasti, yritykset voivat todistaa laadun, sääntelyviranomaiset voivat valvoa vaatimusten noudattamista ja kuluttajat voivat luottaa ostamiinsa tuotteisiin.
Standardointi strategisena työkaluna
Standardit ovat aliarvostettu aihe, jota ei ole juurikaan huomioitu etenkään kehitystaloustieteen keskusteluissa. Samaan aikaan on yhä enemmän näyttöä siitä, että standardit muodostavat talouksien selkärangan ja ovat kehityksen kannalta ratkaisevia. Lisätäkseen tietoisuutta aiheesta Maailmanpankki päätti viime vuonna omistaa vuosittaisen raporttinsa standardeille.
Raportin tekijät toteavat, että vapaaehtoisten standardien yhdistäminen sääntelyyn on avain innovaatiomyönteiseen politiikkaan. Lait määrittelevät lopputuloksen, standardit sen, miten sinne päästään. Tämä pitää sääntelyn ajantasaisena teknologian kehittyessä, mahdollistaa sääntelyssä viitattujen standardien päivitykset ilman liiallista lainsäädännön vaihtelua ja antaa yrityksille joustavuutta innovoida selkeässä viitekehyksessä.
Standardointi on nähtävä strategisena välineenä teknologiseen kehitykseen, kilpailukykyyn ja tuottavuuden kasvuun. Tämä edellyttää koordinointia monen eri hallinnonalan välillä. Standardit on liitettävä niin teollisuus-, innovaatio- kuin kauppapolitiikkaankin.
Lue lisää aiheesta:
World Development Report 2025: Standards for Development
The World Bank dedicates flagship publication to standards – Interview
Lisätietoja
