Sunnuntaina siirrytään taas normaaliaikaan
Sunnuntaina EU-maissa siirrytään jälleen kesäajasta normaaliaikaan ja kelloja siirretään tunnilla taaksepäin. Kesäajalla on Euroopassa vakiintunut asema, onpa sille jo vuonna 2002 standardiin ISO 7000 lisätty oma symbolinsa. Viime vuosina EU:ssa on pyritty luopumaan kesäajasta, mutta hanke on toistaiseksi jäissä.
Suomessa normaaliaika on kaksi tuntia ja kesäaika kolme tuntia GMT-aikaa edellä. Greenwichin ajasta puhutaan yhä vaikka jo vuodesta 1972 virallinen termi on ollut UTC (Coordinated Universal Time). Normaaliaikaan siirrytään kaikkialla EU:ssa sunnuntaina kello 1.00 UTC.
Aika on yksi perussuureista
Aika on yksi seitsemästä perussuureesta. Ajan SI-perusyksikkö on sekunti. Sekunnin kerrannaiset eivät kuitenkaan seuraa muiden perusyksiköiden tavoin kymmenjärjestelmää. Minuutti on 60 sekuntia ja tunti 60 minuuttia.
Tunnin jakaminen 60 minuuttiin on Mesopotamiassa asuneiden babylonialaisten perintöä. Luku 60 otettiin käyttöön käytännön syistä. Luku 60 on jaollinen luvuilla 30, 20, 15, 12, 10, 6, 5, 4, 3 ja 2. Tästä on hyötyä arkipäivän laskelmissa esimerkiksi kaupankäynnissä. Luku 10 sen sijaan on jaollinen vain luvuilla 5 ja 2.
Ranskan vallankumouksen pyörteissä otettiin käyttöön kymmenpäiväinen viikko, vuorokausi jaettiin 10 tuntiin, tunti 100 minuuttiin ja minuutti 100 sekuntiin. Tämä herätti niin laajaa vastustusta, että oli voimassa vain vajaan vuoden 1794-1795.
Ajan tarkistamisen monet tavat
Nykyisellä internetin ja kännyköiden aikakaudella kellot on helppo pitää ajassa. Aikaisemmin on oikean ajan tarkistamiseen ollut monia tapoja.
Eräässä pienessä kylässä kellot asetettiin aikaan paikallisen varuskunnan joka päivä tasan kello 12 ampuman tykinlaukauksen perusteella. Tarinan mukaan muuan utelias teini-ikäinen poika rupesi ihmettelemään, kuinka tykinlaukaus ammuttiin aina tasan kello 12.
Eräänä päivänä poika kiipesi varuskunnan kukkulalle ja kysyi tykkimieheltä, kuinka hän ampui tykinkuulan. Tykkimies nauroi pojalle ja sanoi saavansa käskyn esimieheltään, jolla oli tarkin mahdollinen kello. Tämän kuultuaan poika pyysi esimiestä näyttämänä kelloaan. Kuinka se pysyi ajassa? Esimies kertoi viikoittain kävelevänsä kaupunkiin kellosepänliikkeen ohi ja tarkastavansa kellonsa kellosepänliikkeen isosta kellosta liikkeen ikkunassa.
Seuraavana päivänä poika meni kellosepänliikkeeseen ja kysyi, kuinka liikkeen ikkunassa oleva kello pidettiin ajassa. Pidän sen ajassa varuskunnan puolenpäivän tykinlaukauksen avulla, kuului kellosepän yllättävä vastaus.