28.4.2017 Artikkeli

Työtä ja työvoimaa

Uusien työpaikkojen määrä on viime kädessä hyvä menestyksen mittari, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson muistuttaa.

Standardit helpottavat lainsäätäjän työtä, sillä ne tekevät lainsäädännöstä notkeampaa.

Kilpailukyky, mitä se on? Kilpailukyvyssä on kyse kyvystä ja osaamisesta, jota sekä yritykset että valtiot tai kansakunnat tarvitsevat, jotta ne pärjäisivät taloudellisessa kilpailussa. Yritysten pitää olla kilpailukykyisiä, ja toisaalta maan täytyy olla sekä koti- että ulkomaisen yritystoiminnan näkökulmasta houkutteleva. Nämä molemmat kilpailukyvyn tasot vaikuttavat toisiinsa, ja molemmista täytyy pitää huolta.

Mistä aineksista Suomen kilpailukyky koostuu?

Meillä on monia vahvoja kilpailukykytekijöitä. Infrastruktuurimme on hyvässä kunnossa, ja peruskoulujärjestelmämme huippuluokkaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat olleet ratkaisevassa asemassa siinä, että Suomen kilpailukyky on pysynyt korkealla tasolla. Meillä on hyvinvoivia yrityksiä ja menestyviä teollisuudenaloja, jotka ovat pärjänneet maailmalla.

Viimeiset kymmenen vuotta ovat kuitenkin olleet Suomelle taloudellisesti vaikeaa aikaa. Emme ole vieläkään päässeet pois sen kuopan pohjalta, jonne sukelsimme vuonna 2008. 2000-luvun loppupuolella sattui yhtä aikaa finanssikriisin ja Nokian romahduksen lisäksi aika monta ikävää asiaa, mikä on hankaloittanut ylös ponnistamista. Meillä on kuitenkin edelleen kaikki edellytykset nousta.

Suomen suurimmat haasteet?

Hyvinvointi rakentuu pitkälti työpaikkojen varaan. Suurin haasteemme onkin varmistaa, että meillä on riittävästi työpaikkoja: ihmisille töitä ja yrityksille työvoimaa. Uusien työpaikkojen määrä onkin viime kädessä hyvä menestyksen mittari.

Jotta syntyisi lisää yrityksiä, tarvitaan kykyä ja taitoa uudistaa osaamista. Meillä on aika paljon vanhaa osaamista, joka ei välttämättä vastaa maailman tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tässä meillä on parantamisen varaa. Meidän pitäisi päästä paremmin kiinni uusiin maailmanlaajuisiin kasvu- alueisiin. Meillä onkin valtavan hyviä edellytyksiä onnistua, puhutaan sitten biotaloudesta tai puhtaista tai älykkäistä ratkaisuista.

Millä voimin ponnistamme kuopan pohjalta ylös?

Kilpailuetumme on korvien välissä. Tietoon perustuva yhteiskunta on Suomelle edelleenkin oikea tavoite. Tähän liittyvät linjaukset ovat olleet oikeita, niitä vain täytyy vahvistaa.

Kaikki lähtee siitä, että meillä on olemassa tarpeeksi nopeasti uudistuva yrityssektori, joka kykenee riittävän voimakkaasti ottamaan oman osuutensa maailmantalouden murroksen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Yrityksillä pitää olla paitsi kyky ja taito, myös halu – ja tätä pitää julkisen vallan pystyä tukemaan. Tätä prosessia voimme tukea elinkeino- ja talouspolitiikan eri keinoilla. Meidän pitää vahvistaa korkeatasoiseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa, joka taas perustuu korkeatasoiseen koulutukseen.

Innovaatiopolitiikkaan liittyvillä t&k-politiikan toimilla ja koulutuspanostuksilla varmistetaan osaamispoh- ja. Näin huolehditaan siitä, että yritykset pystyvät tekemään uusia ratkaisuja ja pitämään kilpailukykynsä korkealla tasolla.

Viime aikoina olemme kuitenkin keskittyneet liiankin paljon vanhan osaamisen vahvistamiseen, kun innovaatiotukea pitäisi suunnata täysin uusille kasvualueille. Tekesin ja kumppanien kanssa pohdimme parhaillaan, mitä voitaisiin tehdä pullonkaulojen poistamiseksi.

Standardit ja kilpailukyky?

Noudattamalla standardeja ja osallistumalla standardien kehittämiseen yritys voi saada itselleen kilpailuetua. Esimerkiksi mobiililaitteiden standardeissa tehdyt valinnat ovat paljonkin saattaneet ratkaista, mitkä valmistajat ovat pystyneet valtaamaan markkinoita.

Miten lainsäätäjä näkee standardoinnin?

Standardit helpottavat lainsäätäjän työtä, sillä ne tekevät lainsäädännöstä notkeampaa. Monet asiat voidaan ratkaista viittaamalla standardeihin.

Julkisen sektorin päättäjät voisivat ottaa standardoinnista mallia. Säädökset olisivat paremmalla tolalla, kun ne, joita asia koskee, otetaan mukaan valmiste- luun. Näin varmistetaan, että säädetään oikeita asioita oikealla tavalla.

Julkaistu Presiis-lehden numerossa 1/2017.

Teksti: Marjo Kanerva

Kuva: Minna Maria Kurjenluoma