Uskallusta uudistaa
Asiat ovat hyvin, mutta petrattavaa piisaa, tuumii Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Muuten Suomen yrittäjien mahdollisuudet menestyä kilpailussa heikkenevät suhteessa muihin.
Minkälainen maa Suomi on yrittäjille?
Yrittäjien näkökulmasta Suomi on yksi parhaita maita yrittää. Maailmanlaajuisessa vertailussa olemme sijalla 12. Huolestuttavaa kuitenkin on, että Euroopassa olemme vasta sijalla 9 ja jäljessä naapureitamme.
Lisäksi kaikki maailman maat tekevät hartiavoimin töitä parantaakseen yrittämisen edellytyksiä. Pienet edistysaskeleet eivät välttämättä paranna asemaamme kilpailussa. Meidän pitäisi uskaltaa tehdä merkittäviä uudistuksia.
Erityisesti meillä on korjattavaa työmarkkinoilla ja verotuksessa mutta myös osaamisjärjestelmässämme.
Meillä on myös alueita, joilta puuttuu riittävä kilpailu. Jos kotimaassa pärjää kovassa ja reilussa kilpailussa, silloin todennäköisesti pärjää myös maailmalla. Siksi hyvien kilpailuolosuhteiden rakentaminen palvelee koko yhteiskuntaa.
Mitä toivot päättäjiltä?
Suomen Yrittäjien vaaliteema oli Kasva Suomi! Sillä halusimme sanoa, että tarvitsemme kestävää kasvua – myös sosiaalisesti ja ekologisesti. Muuten emme selviä ikääntymisen, puolustushankintojen tai osaamisen kehittämisen kaltaisista haasteista.
Kestävää kasvua ei ole ilman yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskiä, investoida ja työllistää. Kasvua tukevia ratkaisuja pitää tehdä kaikkialla.
Erityisesti toivon, että poliitikot eivät tekisi populistisia, katteettomia lupauksia. Ne maksavat maltaita ja ovat ennen kaikkea ylisukupolvisesta näkökulmasta vastuuttomia.
Mitkä ovat yrittäjille tärkeimmät kehityskohteet?
Keskeisessä asemassa on veropolitiikka. Toisaalta pitää muistaa pieniä yrittäjiä, joille paljon parjattu yrittäjävähennys on erittäin tarpeellinen. Heille tärkeä on myös arvonlisäverotuksen alaraja, jota mielestämme pitäisi nostaa. Arvonlisäverotuksen liukuva huojennus pitäisi myös pitää, tosin laajennettuna. Yhtä lailla olennaisia ovat isojen ja vahvasti kasvavien yritysten kannustimet. Listaamattomien yritysten voitonjaon verotuksen pitäisi rohkaista nykyistä enemmän yrittäjyyteen.
Työmarkkinapolitiikassa pitäisi madaltaa varsinkin pienten yritysten työllistämisen kynnystä ja antaa kaikille yrityksille paikallisen sopimisen mahdollisuus. Nyt valtaosassa yrityksistä mahdollisuutta on rajattu voimakkaasti, mikä on sietämätön tilanne.
Osaamisjärjestelmää ja koulutusta on kehitettävä, sillä osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua jo yli puolessa yrityksistä, osassa hyvin merkittävästi. Lisäksi työelämän tarpeet muuttuvat nopeasti.
Mihin yrittäjien pitäisi panostaa lähitulevaisuudessa?
Digitalisaatioon. Meillä on edelleen liian paljon yrityksiä, jotka eivät hyödynnä sen mahdollisuuksia. Se antaa mahdollisuuksia tuottavuuden ja toiminnan, jopa kilpailuedun kehittämiseen.
Digitalisaation ansiosta pienikin yritys voi toimia kansainvälisesti – yhden tai kahden hengen vaatefirma voi myydä tuotteitaan kaikkialle maailmaan. Tämä on huikea mahdollisuus.
Pienten yritysten ja yksinyrittäjien määrä kasvaa. Kannustankin yrityksiä verkostoitumaan ja toimimaan yhdessä, mikä vaatii vahvaa luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Toisaalta isokaan yritys ei ole yksinään mitään.
Kolmantena kohtana kannustan yrityksiä tarjoamaan rohkeasti työtä ja koulutuspaikkoja varsinkin nuorille eri tavoin. Nuorilta voi saada osaamista ja uusia ajatuksia omaan tekemiseen, mutta heidän työllistämisensä on myös keino kantaa omaa yhteiskuntavastuuta.
Miten standardit näkyvät yrittämisessä?
Vaikka standardit ovat vapaaehtoisia, ilman niitä on vaikeaa tai mahdotontakin pärjätä kilpailutuksissa tai saada sopimuskumppaneita. Hyödyt näkyvät siis suoraan arjessa.
Standardien hyödyt näkyvät suoraan arjessa.
Standardointi ei kuitenkaan ole ongelmaton maailma. Usein prosessiin osallistumiseen ei ole resursseja tai osaamista, jolloin työ jää helposti vain suurten yritysten vastuulle. Silloin voi syntyä standardeja, joita pienten on mahdoton täyttää.
Järjestelmää olisikin syytä kehittää niin, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua järkevin kustannuksin standardoimisprosesseihin. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että mahdollisimman moni voisi olla mukana.
Kuka?
Mikael Pentikäinen, 54
Työ: Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja
Ura: toimittaja, Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja, Sanoma News Oy:n toimitusjohtaja, kirjailija
Harrastukset: liikunta, lukeminen ja vanhan kansakoulun kunnostus
Julkaistu Presiis-lehden numerossa 1/2019.
Teksti: Anne Hänninen
Kuva: Minna Kurjenluoma