Aprillia, kohtuullinen pysyy jatkossakin kohtuullisen epämääräisenä
Julkaisemamme tiedote kohtuullinen-sanaa määrittelevästä standardista oli aprillipila, mutta tarve yhtenäisille termeille ja määritelmille on todellinen.
Kun järjestelmiä, tuotteita, palveluita ja yhteiskunnan toimintaa suunnitellaan, on olennaista, että kaikki osapuolet ymmärtävät käsitteet samalla tavalla. Usein myös kansalaisten ja tuotteiden loppukäyttäjien on pystyttävä ymmärtämään käytetyt termit.
Yhteisesti määritetty sanasto onkin yksi ensimmäisistä asioista, joista standardointityö alkaa. Jos ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mistä puhutaan, on vaikea löytää yhteistä ymmärrystä standardoitavista asioista. Standardeja varten laaditut sanastot ja termien määrittelyt edesauttavat erikoisalojen termien yhdenmukaista käyttöä laajemminkin.
Sanastostandardien lisäksi on olemassa myös selkeän kielen kansainvälinen ISO-standardi, josta on julkaistu suomenkielinen versio SFS/ISO 244951 Selkeä kieli – keskeiset periaatteet ja ohjeet. Standardiin koottujen käytännön ohjeiden avulla teksteistä saa muotoiltua ymmärrettäviä, lukijalähtöisiä ja tarkoituksenmukaisia.
Selkeä kieli tarkoittaa selkeää yleis- tai viranomaiskieltä. Se on eri asia kuin selkokieli, joka on yleiskieltä helpompi erityisryhmiä ajatellen laadittu kielimuoto.
Tiedotteessa viitattu standardointiryhmä SFS/SR 240 Kieli ja sanastotyö on todellinen ryhmä, joka osallistuu terminologian, kääntämisen, kieliteknologian ja monien muiden kieleen liittyvien aiheiden kansainväliseen standardointiin.
Vinkkejä selkeän kielen tuottamiseen saat myös Mitä ihmettä? -podcastin jaksosta, jossa Harri Moision vieraina keskustelevat selkeään kieleen perehtyneet Laura Niemi ja Eeva Öörni. Jaksossa pohditaan myös, miksi kapulakieli on niin suosittua, milloin se on paikallaan ja milloin sitä kannattaa välttää.
Kiinnostaisiko sinua myös:
Sanastotyön standardointi luo pohjan laadukkaille sanastoille ja yhteisymmärrykselle