100 päivää, 100 kohtaamista
Sami Kangasharjulla tuli kesäkuussa täyteen sata päivää SFS:n toimitusjohtajana. Alkutaipaleelle standardoinnin maailmassa on mahtunut sata kohtaamista niin talon sisällä kuin sidosryhmienkin keskuudessa. Mitä niistä on jäänyt käteen?
Koska viimeksi sait sataan ehdotukseen sata myönteistä vastausta?
Ensimmäisen sadan kalenteripäivän aikana SFS:n toimitusjohtajana lähetin tapaamiskutsun sadalle henkilölle. Kukaan ei kieltäytynyt.
Olen siis istunut kasvotusten lukuisissa tapaamisissa niin omassa organisaatiossa kuin sidosryhmienkin kanssa. Kahvia, neukkariaikaa ja lounasta on kulunut. Suosittelen tällaista kohtaamiskierrosta kenelle tahansa, jolla on siihen tilaisuus.
Ensimmäiset havainnot omasta väestä
Oman väen tapaamisiin jaoin kolmen pointin agendan: 1) mistä tulet 2) mitä teet 3) ideat ja ongelmat. Ei muuta evästystä, paitsi pyyntö, että tule sellaisena kuin olet. Tätä seurattiin hyvin. Standardien ammattilaiset osaavat lukea ohjeita.
Istuin alas jokaisen SFS:n työntekijän kanssa kahden kesken. Kahdenkeskisyys on olennainen juttu, silloin ihminen tulee näkyviin. Kohtaamisissa kävi ilmi – ja oli ilo todeta – että porukka on koulutettua, osaavaa ja monipuolisesti harrastavaa.
Joka organisaatiolla on kulttuurinsa, ja sen ymmärtämiseen ei ole oikoteitä. Immersion kautta on kuljettava. SFS:ssä perusta on kunnossa. Henkilöstö ymmärtää, että vastuut pitää tietää, tiedon pitää kulkea, ja kaveria autetaan. Siihen on myös aito halu.
Myös kehittämiseen on paljon halua. Kuten yleensä, suurin osa hyvistä ideoista on jo keksitty. Ne lymyävät organisaatiossa ja löytyvät, kun kysyy ja kuuntelee. On yrittäjäjohtajia, joilla on oma kuningasajatuksensa, mutta suurin osa tavan toimareista tekee lisäarvonsa panemalla toimeen eikä keksimällä itse.
Samansuuntaisen viestin kuulin nytkin: osaamme kyllä, tarvitsemme vain suunnan, rakenteet ja tukea tekemiseen.
Verkostojen keskellä
SFS sijoittuu keskelle harvinaisen moneen suuntaan kurottavaa verkostoa julkisen, yksityisen, kotimaisen ja kansainvälisen rajapinnoilla. Se on loistava paikka vaikuttaa.
Minun vinkkelistäni tontin ainutlaatuisuus tarkoittaa sitä, että liki jokaisessa 1–3 hengen sidosryhmätapaamisessa vastapuoli tiesi omista hommistani enemmän kuin minä. Siinä toinen asia, jota suosittelen kenelle tahansa: hakeudu tällaisiin tilanteisiin.
Jokaisessa palaverissa syntyi hedelmällistä ajatusten ja näkemysten vaihtoa ja jokaisesta poistuin viisaampana. Uudet tiedonjyvät ja mahdollisuudet ovat parhaita tuomisia kotitoimistolle. Samassa kyydissä kulkevat sidosryhmien toiveet ja palautteet – ne asiat, joiden kuuluu oikeasti ohjata toimintaamme.
Olen tavannut edustajia suomalaisista yrityksistä, järjestöistä, ministeriöistä, virastoista sekä yhdistyksen hallintoa ja palveluntarjoajia. Tapaamiset muiden maiden kollegojen kanssa – tarkkaan ottaen 177 maassa – ovat vielä edessä.
Mikä on ollut sadan kohtaamisen tärkein anti? Sata näkökulmaa on luonut kuvan, jossa päällimmäisenä näkyy standardien maailman muutos.
Muutoksen äärellä
Kohtaamiset ovat olleet introja sanan varsinaisessa merkityksessä: sisääntuloja ja alkuja pysyvän verkoston rakentamiseksi. Vain sellaisen varassa voimme saada asioita tapahtumaan.
Mikä on ollut sadan kohtaamisen tärkein anti? Sata näkökulmaa on luonut kuvan, jossa päällimmäisenä näkyy standardien maailman muutos.
Isoimmat muutoksen ajurit ovat tuttuja: teknologia, sääntely, geopolitiikka. Teknologiassa suurin yksittäinen muutosvoima on tekoäly. Se muuttaa sekä standardien laadintaa että käyttöä. Standardien luonne dokumentteina jää taustalle, ja niistä tulee yhä enemmän käyttäjän ja tilanteen tarpeisiin mukautuvia digitaalisia palveluja. Samalla tavalla fundamentaalisia muutoksia, kuin esimerkiksi dokumentin muuntuminen paperisesta digitaaliseksi viime vuosisadalla, mutta syvällisempiä ja nopeampia.
Meillä on myös ajankohtainen kansallinen päämäärä. Standardit pitää Suomessa saada asemaan, jossa ne jo monissa maissa ovat: strategiseksi avuksi edistämään koko yhteiskunnan etua.
Elämme siis äärimmäisen mielenkiintoista aikaa. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että standardien rooli, laadinta ja käyttö asettuvat lähitulevaisuudessa kokonaan uuteen asentoon. Millaiseen, siitä lisää myöhemmin tässä blogissa.
Hyvää kesää ja palaamisiin!
Sami Kangasharju
Kirjoittaja on SFS:n toimitusjohtaja, joka on käynyt jokaisessa CEN-CENELECin jäsenmaassa.