Eurooppalaisen standardointikentän tilannekuva – osallistu tutkimukseen
Eurooppalaisen standardointijärjestelmän kehittämiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan tutkimustietoa järjestelmän nykytilasta. Tutkimusaineiston kerääminen Euroopan standardointipaneelitutkimuksen toiselle kierrokselle on käynnistynyt, ja sidosryhmiä kannustetaan osallistumaan tutkimuksen verkkokyselyyn, kirjoittaa dosentti Jussi Heikkilä.
Vastikään professorit Luis Garicano, taloustieteen nobelisti Bengt Holmström ja Nicholas Petit (2025) kritisoivat EU:ta ylisääntelystä ja pirstoutuneista sisämarkkinoista kirjoituksessaan ”Innovaation perustuslaki: Uusi eurooppalainen renessanssi” sekä esittivät joukon keinoja, joilla EU voisi lisätä kilpailukykyään.1 Heidän mukaansa EU:n pitäisi ”tehdä vähemmän mutta paremmin” ja hyödyntää olemassa olevia instituutioita uusien kehittämisen sijaan. Juuri näistä syistä nykyisen eurooppalaisen standardointijärjestelmän kehittämiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan tutkimustietoa.
Vuonna 2023 toteutettiin ensimmäistä kertaa Euroopan standardointipaneelitutkimus (European Standardisation Panel Survey, ESPS). Kyselyn erityisteemana oli tutkimus- ja innovaatiolähtöiset standardit ja siihen vastasi yli 3700 vastaajaa teollisuudesta ja muista sidosryhmistä. Kyselyllä tunnistettiin mm. teollisuuden tarpeita standardeihin liittyen ja suositeltiin esimerkiksi standardointitietoisuuden lisäämistä korkeakouluissa (Blind et al. 2024).2
Vastausaikaa tammikuun loppuun asti
Aineiston kerääminen Euroopan standardointipaneelitutkimuksen toiselle kierrokselle on nyt käynnistynyt ja sidosryhmiä kutsutaan osallistumaan. Pääset vastaamaan verkkokyselyyn tästä: European Standardisation Panel Survey – Research and innovation. Kysely on auki 31.1.2026 asti.
Euroopan standardointipaneelitutkimuksen ensimmäiselle kyselykierrokselle osallistui Suomesta vastaajia 27 organisaatiosta (Blind et al. 2024). Olisi erittäin tärkeää, että nyt toisella kierroksella osallistujia olisi Suomesta enemmän. Silloin olisi mahdollista tehdä myös maavertailuja ja saada Suomen vastaajien osalta tarkempaa tietoa. Tutkimuksen havainnot tullaan raportoimaan vuonna 2026.
Aineiston kerääminen on nyt käynnistynyt ja sidosryhmiä kutsutaan osallistumaan. Kysely on auki 31.1.2026 asti.
Kansalliset standardointiekosysteemit osana eurooppalaista standardointijärjestelmää
Euroopan laajuisen standardointipaneelitutkimuksen ohella käynnissä on myös kansallisten standardointijärjestelmien ja standardointiekosysteemien tutkimusta. Näitä analysoivat esimerkiksi Saksan standardointipaneeli (Blind et al. 2025, Blind & Kromer 2025) sekä vuonna 2024 pilotoitu Suomen standardointipaneelitutkimus (Heikkilä 2025).
Saksan standardointipaneelitutkimusta (German Standardisation Panel) on toteutettu vuodesta 2012 alkaen vaihtuvin teemoin Berliinin teknillisen yliopiston ja Fraunhofer-instituutin johdolla.3 Tällä hetkellä käynnissä olevalla 14. kierroksella erityisteemana on kiertotalous sekä EU:n digitaalinen tuotepassi ja ekosuunnittelusääntely. Saksan standardointipaneelitutkimus on myös pohjana Euroopan standardointipaneelitutkimukselle.4
Suomessa olemme tutkineet Business Finlandin rahoittamassa StandardEdge-projektissa (Technical standards as critical intangible capital for Finnish companies in an era of strategic competition) Suomen standardointiekosysteemiä ja rakentaneet aiheen ympärille tutkimusagendaa (Heikkilä 2025), jotta jatkossa meillä Suomessa olisi myös enemmän tutkittua tietoa standardointijärjestelmän kehittämisen tueksi (ks. myös Ali-Vehmas ym. 2020, Heikkilä & Rajavuori 2024, Heikkilä & Ojanen 2025).
Tammikuussa 2025 Suomella tuli täyteen 30 vuotta EU-jäsenyyttä, ja myös jatkossa EU:n sisämarkkinan pelisääntöjen kehitys – standardointijärjestelmät mukaan lukien – tulee vaikuttamaan olennaisesti suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuuksiin ja liiketoiminnan skaalaamiseen.
1 The Constitution of Innovation
2 Eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimuksen loppuraportti julkaistu | SFS
3 German Standardisation Panel – TU Berlin – DNP
4 Pilottitutkimuksella tietoa Suomen standardointiekosysteemin tilasta | SFS
Jussi Heikkilä
Dosentti, LUT School of Engineering Sciences.
Kirjoittaja työskentelee LUT-yliopiston työpaketin projektipäällikkönä Business Finlandin rahoittamassa StandardEdge-tutkimusprojektissa.
Lähteet
Ali-Vehmas, T., Heikkilä, J., & Rissanen, J. (2020). Näkökulmia standardisoinnin taloustieteeseen. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 116(1), 46-72.
Blind, K., Kromer, L., Neuhäusler, P., Rosenberg, D. & Schubert, T. (2024). European Standardisation Panel Survey. European Commission, DG for Research and Innovation. https://data.europa.eu/doi/10.2777/643814
Blind, K. & Kromer, L. (2025). The role of research and other inputs for the development and impacts of standards. Journal of Technol Transfer. https://doi.org/10.1007/s10961-025-10286-8
Blind, K. & Kromer, L. (2024). German Standardisation Panel: Standardisation Research, Policy and Promotion. Indicator Report 2024 – European Standardisation. https://www.normungspanel.de/publications/latest-results-of-the-dnp-published/?tmstv=1756730943
Garicano, L., Holmstrom, B. & Petit, N. (2025). The Constitution of Innovation: A New European Renaissance. Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=5731202
Heikkilä, J. (2025). Finnish standardization panel pilot study: Preliminary observations and a research agenda. Työpaperi, saatavilla verkossa: https://doi.org/10.5281/zenodo.17919258
Heikkilä, J. & Rajavuori, M. (2024). Standardointi teknologisen kehityksen suuntaajana. Kansantaloudellinen aikakauskirja 120(2), 132-157.
Heikkilä, J. & Ojanen, V. (2025). Standardization ecosystems, standardization strategies and transformative innovation policy. Business Finland Policy Brief 1/2025.