Pilottitutkimuksella tietoa Suomen standardointiekosysteemin tilasta
Kun halutaan saada ”iso kuva” suomalaisen standardointiekosysteemin tilasta, minkälaisia vaihtoehtoisia menetelmiä on tiedonkeruuseen? Vertailukohtia voi hakea esimerkiksi kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Saksassa on yli vuosikymmenen ajan seurattu standardoinnin tilannekuvaa vuosittaisella kyselytutkimuksella ja viime syksynä käynnistyi ensimmäinen Euroopan laajuinen kyselytutkimus, joka nojaa Saksan kyselyn menetelmiin ja samojen toteuttajien asiantuntemukseen.
Aiempia kyselytutkimuksia: Saksan ja Euroopan standardointipaneelit
Saksassa on toteutettu German Standardisation Panel (Deutsches Normungspanel, DNP) -kyselytutkimusta vuodesta 2012 alkaen. Alun perin aloitteen projektille tekivät professori Knut Blind Berliinin teknilliseltä yliopistolta sekä saksalaisen standardointi-instituutin DINin (Deutsches Institut für Normung) sekä CEN-CENELECin entinen puheenjohtaja Dietmar Harting.1 Standardointiympäristön tilannekuva Saksassa on mielenkiintoinen useille suomalaisille yrityksille, koska Saksa on monille niistä tärkeä vienti- ja tuontimaa.
Saksan standardointipaneelin ainestoa on hyödynnetty useissa akateemisissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa ja sen avulla on tutkittu muun muassa standardoinnin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä.
DNP:n kyselylomake on lähetetty vuosittain täytettäväksi noin 30 000 standardointiasiantuntijalle. Se pitää sisällään sekä muuttumattomana toistuvan osion, mistä johtuu nimi paneeli, että vuosittain vaihtuvan teemaosion, joka esimerkiksi vuonna 2022 käsitteli ilmastonmuutosta. Raportteihin, kyselyn rakenteeseen ja muihin materiaaleihin voi tutustua tarkemmin Saksan standardointipaneelin omalla verkkosivulla.
Saksan standardointipaneelin ainestoa on hyödynnetty useissa akateemisissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa ja sen avulla on tutkittu muun muassa standardoinnin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä.2
Euroopan standardointipaneeli (European Standardisation Panel) käynnistyi maailman standardien päivänä 14. lokakuuta 2023 Fraunhofer-instituutin ja Technopolis Consulting Group Belgiumin koordinoimana. Projektia rahoittaa Euroopan komissio.3 Saksan standardointipaneelin tavoin se nojaa aineiston keruussa verkossa toteutettaviin kyselyihin. Alustavia tutkimushavaintoja on esitetty verkkotyöpajassa, mutta maaliskuun alussa 2024 lopullista raporttia ei ollut vielä julkaistu.
Suomessa standardointipaneeli pilotoidaan haastatteluilla
Vuonna 2024 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomen standardointilautakunta perustettiin.4 Nykyisin standardit ja niiden kehitys ovat merkittäviä EU:n sisämarkkinan toimijoiden liiketoiminnalle ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle sekä mahdollistavana että rajoittavana instituutiona.5 On siis korkea aika tarkastella systemaattisesti tutkimuksen keinoin suomalaisen standardointiekosysteemin tilaa.6
Osana Business Finlandin rahoittamaa IPR University Centerin, Ulkopoliittisen instituutin ja LUT-yliopiston StandardEdge-tutkimushanketta toteutamme ”Suomen standardointipaneeli” -pilottitutkimuksen vuonna 2024. Suomalaisen standardointiekosysteemin tilanteen analysoinnin ohessa kokoamme tutkimusprojektissa näkökulmia standardointikoulutuksen ja -osaamisen määrästä ja laadusta Suomessa sekä kartoitamme aineettomien oikeuksien (IPR:n) roolia tekoälyn ja esineiden internetin aikakauden standardoinnissa – suurvaltojen välisen kilpailun ja geotaloudellisen fragmentaation7 riskejä unohtamatta.
Pilottitutkimusta ei Saksan tapaan toteuteta verkkokyselylomakkein vaan asiantuntijahaastatteluina. Mukaan anonyymeihin haastatteluihin on kutsuttu lumipallo-otantamenetelmällä henkilöitä suomalaisista standardoinnista vastaavista organisaatioista, tutkimuslaitoksista, korkeakouluista sekä yrityksistä.
Tässä muutamia alustavia havaintoja perustuen ensimmäisiin noin 25 haastatteluun (haastattelukutsujen vastausprosentti on noin 49 % maaliskuussa 2024):
- Standardointiin osallistuvat toimijat ovat tyypillisesti oppineet standardointityön vasta tekemällä oppimalla (learning by doing) työelämässä. Haastatelluilla tahoilla ei ollut juurikaan standardointiin liittyvä opintoja tai koulutusta pohjalla ennen kuin he törmäsivät standardointiin työelämässä.
- Standardeihin liittyvä niin sanottu tekninen ja substanssiosaaminen on useimpien haastateltujen tahojen mukaan hyvällä tasolla Suomessa eli yritykset tietävät, kuinka soveltaa standardeja ja mistä standardointidokumentteja saa käyttöön. Sitä vastoin standardointiin liittyvä prosessi- ja strateginen osaaminen ei monien haastateltujen tahojen mielestä ollut yhtä korkealla tasolla. Esimerkiksi suomalaisissa kauppakorkeakouluissa, tuotantotalouden laitoksilla ja taloustieteen yksiköissä ei juurikaan ole koulutusta standardien merkityksestä yritysten liiketoiminnalle EU:n sisä- ja ulkomarkkinoilla ja siitä, kuinka niitä voisi hyödyntää strategisesti osana liiketoimintaa.
- Standardoinnin rooli yhteissääntelyn työkaluna8 EU:n sisämarkkinalla (ml. eurooppalaisten harmonisoitujen standardien kehittäminen) ei ole monelle haastatellulle tutkijalle tuttu ilmiö.
Mikäli haluaisit itse osallistua tutkimushaastatteluun ja tarjota näkökulmia, ole suoraan yhteydessä tämän blogin kirjoittajaan. Suomen standardointipaneelin ensimmäisiä alustavia havaintoja tullaan esittämään IPR University Centerin organisoimassa avoimessa Technical Standards in Flux: Global and European Developments -webinaarissa 29.4.2024.
Jussi Heikkilä
Dosentti, LUT School of Engineering Sciences.
Kirjoittaja työskentelee LUT-yliopiston työpaketin projektipäällikkönä Business Finlandin rahoittamassa StandardEdge-tutkimusprojektissa.
Lähteet
1 Berliinin teknillinen yliopisto. 10th anniversary of the German Standardisation Panel 8.11.2022
2 Blind, K., & Heß, P. (2023). Stakeholder perceptions of the role of standards for addressing the sustainable development goals. Sustainable Production and Consumption 37, 180-190.
3 Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research ISI, project: European Standardisation Panel Survey, https://www.isi.fraunhofer.de/en/competence-center/politik-gesellschaft/projekte/esps.html Commission Plans to launch a European Standardisation Panel Survey 24.4.2023, https://research-and-innovation.ec.europa.eu/news/all-research-and-innovation-news/commission-plans-launch-european-standardisation-panel-survey-2023-04-24_en
4 Suomalaisen standardoinnin historiasta, ks. Åberg, V. & Comment, A. (2014). Standarttisoiminen on nykyajan tunnussana. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
5 Heikkilä, J., Rinkinen, S. & Rantala, T. (2024). IPR and standardization strategies of companies in the presence of the Brussels effect: Evidence from Finland. Työpaperi saatavilla verkossa: https://ssrn.com/abstract=4746781
6 Aiemmin tätä on selvitetty mm. haastatteluilla vuonna 2018 toteutetussa Ilkka Niemelän ja Harri Jokisen selvityksessä ”Standardisointi Suomessa 2018” sekä vuonna 2000 toteutetussa kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä ”Achieving Best Practices in National Standardisation: A Benchmarking Study of the National Standardisation Systems of Finland, Sweden, Denmark and Italy”.
7 Ks. Norring, A. Geopolitiikka ja maailmantalouden fragmentaation uhka. Euro & talous-blogi 11.7.2023.
8 Yhteissääntelystä ks. osio 3.3. teoksessa SFS-opas 14: Eurooppalainen opas standardeista ja sääntelystä. Parempaa sääntelyä vapaaehtoisilla standardeilla. Opastusta julkisen sektorin päättäjille.
Lue myös
Jussi Heikkilän blogikirjoitus 4.12.2023: Tutkimustietoa standardointiekosysteemin kehittämisen tueksi