14.6.2021 Artikkeli

Business Finland tukee vaikuttavia innovaatioita

Suomen talous kaipaa lisää innovaatioita ja tutkimusta. Julkinen tuki kannustaa yrityksiä ottamaan riskiä hankkeissa ja luomaan maailmanluokan tuotteita, joiden vaikutukset ulottuvat kansantalouteen asti.

Innovaatiot ovat kasvun suurin lähde. Silti innovointiin investoiminen on ollut Suomessa laskussa jo parinkymmenen vuoden ajan.

”Kilpailukyky ja siten koko yhteiskunnan hyvinvointi rakentuu innovaatioiden päälle. Siksi niitä pitäisi saada syntymään enemmän julkisin ja yksityisin varoin”, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.

Investoinnit nousuun

Elinkeinoministeri Mika Lintilän asettaman ja Pekka Ala-Pietilän vetämän asiantuntijatyöryhmän raportissa helmikuulta 2021 kerrotaan samaa: Suomi on jäänyt jälkeen innovaatioissa ja siksi tuottavuuden kehitys on ollut täällä heikkoa. Talouskasvun parantaminen edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan selvää lisäämistä.

Kun vielä vuosituhannen vaihteessa Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus bruttokansantuotteesta oli neljän prosentin luokkaa, nyt se on pudonnut alle kolmen. Myös yritysten investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet vuosi vuodelta.

Vaikka rahoitus nostettaisiin Suomessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, rahamäärä olisi huomattavasti pienempi kuin vastaava osuus esimerkiksi Saksan bruttokansantuotteesta. Meillä on monia muita vähemmän rahaa, tutkijoita, kaikkea. Siksi meidän on oltava innovaatioiden etujoukoissa tehokkaina ja kekseliäinä.

”Meitä on myös aika vähän, vain 5,5 miljoonaa, joten meillä ei ole samaa skaalaetua kuin monilla muilla mailla. Yhtä fiksuja olemme kuin kaikki muutkin!” Kopola sanoo.

Pitkän linjan innovaatiopolitiikkaa

Syitä innovaatioalamäkeen on monia: Suomen talous on kehittynyt nihkeästi etenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, työn tuottavuus on heikkoa, yritysten digitalisaatioaste on vielä alhainen ja oikeanlaisista osaajista on puutetta.

”Esimerkiksi Ruotsi on meitä edellä bruttokansantuotteen kehittymisessä ja sen talous on meitä paljon paremmassa jamassa. Myös digitalisaatio on siellä yritysmaailmassa paljon pidemmällä.”

Innovaatioiden syntymiseksi perusedellytysten – osaamisen, rakenteiden ja yhteyksien – pitää olla kunnossa. Tässä tärkeä tekijä on pitkäjänteinen innovaatiopolitiikka.

”Valitettavasti nyt joka neljäs vuosi hallituksen vaihtuessa näkemykset ja politiikka vaihtuvat. Meillä tarvittaisiin yli hallituskausien ulottuvaa innovaatiopoliittista ajattelua siitä, millä keinoin julkinen sektori voi kiihdyttää innovaatiotoimintaa.”

Yritykset tietävät tuotekehityksen vievän aikaa, ja siksi ne haluavat tietää ennen investointipäätösten tekemistä, onko julkinen puoli mukana ja millä lailla.

Julkisella rahalla vaikuttavuutta

Julkisen tuen tehtävä on kiihdyttää innovointia. Ekonomistien mukaan yksi julkinen euro tuo mukaan kaksi yksityistä euroa. Näin julkinen sektori on mukana jakamassa riskiä aikaisessa kehitysvaiheessa, jolloin riskit ovat suuria.Silloin yritykset uskaltavat ottaa isojakin askelia ja kehittää hankkeita, joiden vaikuttavuus on suuri. Juuri tällaisia innovaatioita Business Finland haluaa rahoittaa.

Yksi esimerkki tällaisista hankkeista on Nesteen biopolttoaineen kehitys, johon Business Finlandin edeltäjä Tekes lähti mukaan kymmenen vuotta sitten. Silloin ei vielä tiedetty, miten radikaalin muutoksen ilmastokeskustelu saa aikaan. Nyt yhtiö on biopolttoaineiden edelläkävijöitä.

Viime vuonna Business Finland käynnisti niin kutsutun veturirahoituksen, joka on suunnattu nimenomaan suurille yrityksille. Näin haluttiin kääntää näiden investointien suuntautuminen takaisin Suomeen.

”Laskennallisesti viime vuoden miltei 500 miljoonan euron innovaatiorahoituksella voidaan saada aikaan 39 000 työpaikkaa. Innovaatioiden vaikutus kansantalouteen on siis merkittävä – niistä syntyy verotuloja, joten valtio saa omansa takaisin”, Kopola korostaa.

Standardointiin osallistumisesta etumatkaa

Kotimarkkinalle ja muillekin markkinoille pääsyä vauhdittavat standardit. Innovaatioiden kaupallistamisen yhteydessä alan standardeihin tutustutaan joskus liian myöhään. Pahimmassa tapauksessa joudutaan ottamaan isojakin askeleita taakse päin, kun alan yhteisiä pelisääntöjä ei olekaan selvitetty ja siksi vaatimukset eivät täyty.

On tärkeää täyttää standardien vaatimukset myös siksi, että asiakkaat tietävät voivansa luottaa tuotteen laatuun. Standardin täyttäminen ei sinällään kerro mitään tuotteen erilaisuudesta tai paremmuudesta muihin verrattuna.

”Asiakkaat arvostavat kuitenkin yritystä, joka pystyy osoittamaan tuntevansa markkinat ja mihin suuntaan maailma ja standardit kehittyvät. Silloin tuotteet voidaan pitää kilpailukykyisinä muuttuvassa maailmassa.”

Standardien maailman tunteminen antaa lähes poikkeuksetta myös kilpailuetua. Joskus standardit muuttuvat niin, että vain harvat tuotteet täyttävät niiden vaatimukset. Standardointityössä mukana oleva yritys tietää, mihin suuntaan standardi on muuttumassa ja pystyy varautumaan siihen tuotekehityksessään. Näin se voi saada etulyöntiaseman muihin verrattuna.

Standardointityössä pääsee myös vaikuttamaan ja ohjaamaan standardien kehitystä suotuisaan suuntaan.

”Suomi on teknologiamyönteinen kyllä, mutta emme ole parhaita siinä, että osaisimme tehdä innovaatioista maailmanmenestyksiä. Meidän pitäisi uskaltaa lähteä rohkeasti maailmalle.”

Artikkeli on julkaistu lyhennelmänä SFS:n vuosiesiteessä (2020) Tehokkuutta ja turvallisuutta standardeilla. Lataa esite.