viennin kokonaiskasvusta vuosina 1995–2019 voidaan liittää standardointiin.
Standardointi edistää innovointia ja kestävää talouskasvua
Kesäkuussa 2023 julkaistussa tutkimuksessa on analysoitu standardoinnin hyötyjä. Tutkimus osoittaa, että standardit ovat yhteydessä tuottavuuden ja viennin kasvuun Pohjoismaissa ja Alankomaissa, mikä puolestaan lisää taloudellista tuotantoa ja vaurautta ja hyödyttää näin koko yhteiskuntaa.
Standardoinnilla kasvua työn tuottavuuteen ja kokonaisvientiin
Macroeconomic Benefits of Standardisation -tutkimuksessa on analysoitu standardoinnin makrotaloudellisia hyötyjä kaikissa viidessä Pohjoismaassa sekä Alankomaissa. Standardointi liittyy noin 9 %:n kokonaiskasvuun viennissä vuosina 1995–2019.
9 %
Kasvanut vienti synnyttää työpaikkoja, parantaa tuottavuutta ja rahoittaa tuontia, mikä lisää kauppaa. Kansainvälinen kauppa parantaa tavaroiden ja palveluiden saatavuutta ja alentaa samalla hintoja. Kauppa on välttämätöntä myös kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kannalta.
Jos standardointi jatkuu nykyistä tahtia, vienti voi Suomessa kasvaa vuodessa noin 135 miljoonaa euroa, Tanskassa 2 miljardia Tanskan kruunua (270 milj. euroa), Norjassa 2,1 miljardia Norjan kruunua (210 milj. euroa), Ruotsissa 3,5 miljardia Ruotsin kruunua (360 milj. euroa), Islannissa 1,6 miljardia Islannin kruunua (10 milj. euroa) ja Alankomaissa miljardi euroa.
Standardointi on liitoksissa työn tuottavuuden parantumiseen 25 % vuosina 1970–2019, mikä on johtanut tuottavuuden merkittävään kasvuun Pohjoismaissa ja Alankomaissa.
25 %
työn tuottavuuden parantumisesta vuosina 1970–2019 on liitoksissa standardointiin.
Viidenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna jokaisen työntekijän tuottavuus on yli kaksinkertaistunut. Neljännes työn tuottavuuden kasvusta on yhteydessä standardeihin.
Jos standardointi jatkuu nykyisellä nopeudella, sen arvioidaan kasvattavan BKT:tä vuosittain 2,6 miljardilla eurolla eli 100 eurolla työntekijää kohti: Suomessa 260 miljoonalla eurolla, Tanskassa 2,6 miljardilla Tanskan kruunulla (350 milj. euroa), Norjassa 4,8 miljardilla Norjan kruunulla (480 milj. euroa), Ruotsissa 6 miljardilla Ruotsin kruunulla (600 milj. euroa), Islannissa 3,4 miljardilla Islannin kruunulla (25 milj. euroa) ja Alankomaissa 885 miljoonalla eurolla.
Standardit parantavat tuottavuutta monin tavoin
Standardit lisäävät tuottavuutta seuraavilla tavoilla:
Standardit lisäävät yhteentoimivuutta helpottamalla ja virtaviivaistamalla tuotteiden, järjestelmien ja organisaatioiden vuorovaikutusta. Standardit luovat sidosryhmien välille yhteisen näkemyksen, jolloin ei tarvita useita erilaisia prosesseja ja arvoketjusta tulee yhdenmukainen ja tehokas.
Standardit parantavat laadunvarmistusta määrittelemällä tuote-, palvelu- ja prosessikohtaisia vaatimuksia ja teknisiä tavoitteita. Standardit edistävät parhaita käytäntöjä. Niillä varmistetaan tasalaatuisuus ja helpotetaan hyväksymisprosesseja, jolloin ylimääräiselle laadunvalvonnalle on vähemmän tarvetta ja vikojen ja virheiden riski on pienempi.
Standardit lisäävät kilpailua yhdenmukaistamalla toimintaedellytyksiä. Standardit tarjoavat kohtuuhintaisen pääsyn uusimpaan tekniseen tietoon. Ne vähentävät välituotteiden määrää, levittävät teknistä tietämystä kustannustehokkaasti ja parantavat luottamusta uusiin toimijoihin.
Standardit lisäävät innovointia tarjoamalla yrityksille ja organisaatioille yhteisiä lähtökohtia, mikä vähentää tarvetta kehittää samoja asioita erikseen joka organisaatiossa. Varsinainen standardointityö edistää myös innovointia tuomalla asiantuntijat saman pöydän ääreen ja kannustamalla markkinalähtöisiin ratkaisuihin.
Standardit tarjoavat pääsyn markkinoille ja edistävät siten kansainvälistä kauppaa parantamalla yhteensopivuutta, vähentämällä sopimusten valmistelun ja täytäntöönpanon kustannuksia sekä viestimällä asiakkaille laadusta.
Standardointi palvelee myös muita tarkoituksia, kuten terveyttä, turvallisuutta, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua
Säädökset, joissa viitataan standardeihin, ovat usein vähemmän tiukkoja kuin säädökset, joissa niihin ei viitata. Ellei standardeihin viitata, sääntelyviranomaisten täytyy antaa suorempia määräyksiä. Usein tästä seuraa enemmän kaupan esteitä ja tuotannon tehottomuutta kuin standardeihin viittaamalla, koska standardit on tyypillisesti laadittu tiiviimmässä yhteistyössä kyseisen toimialan kanssa.
Standardien hyödyt ulottuvat koko yhteiskuntaan, joten standardointia on tuettava
Standardoinnin myönteiset vaikutukset heijastuvat standardointiin osallistuvia yrityksiä laajemmalle. Niistä on suuria makrotaloudellisia hyötyjä koko yhteiskunnalle. Siksi on tärkeää entistä voimakkaammin kannustaa yrityksiä osallistumaan standardointityöhön ja käyttämään standardeja nykyistä laajemmin.
Standardoinnin hyötyjen ymmärtäminen on arvokasta päätöksentekijöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Kun yhteiskunta edistää standardointia ennakoivasti, mukaan luettuna mahdolliset valtiolliset tuet ja kannusteet, on mahdollista vauhdittaa yleistä kehitystä ja kestävää talouskasvua.
Menon Economics
Tutkimuksen on suorittanut Menon Economics, konsultti- ja tutkimusyritys, joka on erikoistunut soveltavaan taloustieteeseen, markkina-analyysiin ja politiikan arviointiin.
Menon arvioi talouskasvumallin avulla, kuinka suuri osa työn tuottavuuden kasvusta on lähtöisin standardoinnista ja kuinka suuri osa muista lähteistä. Lisäksi Menon Economics arvioi kaupan gravitaatiomallin avulla standardien vaikutusta kuuden maan vientiin.
Tutkimuksen tilasi yhteishankkeena kuusi standardointiorganisaatiota: Swedish Institute for Standards (SIS), Danish Standards (DN), Standards Norway (SN), Suomen Standardisoimisliitto (SFS), Icelandic Standards (IST) ja Royal Netherlands Standardization Institute (NEN).