24.10.2016 Artikkeli

Digittävää kasvua

Bitit siivittävät Suomen nousuun, uskoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Kasvujaloista lupaavimmat – terveydenhoito ja ympäristöliiketoiminta – nojaavat vahvasti digitalisaatioon.

Miten määrittelet kilpailukyvyn?

Taloustieteilijöiden mukaan kilpailukyky muodostuu palkkakuluista, tuottavuudesta ja valuuttakursseista. Suomessa on viime aikoina puhuttu ainoastaan palkkakuluista, vaikka tuottavuus on kilpailukyvyn kannalta paljon oleellisempi asia.

Kustannusten pitää tietysti olla säädyllisellä tolalla suhteessa kilpailijamaihin. Varsinainen kilpailukyky kumpuaa kuitenkin innovaatioista, vaikkapa siitä, että tuote tai palvelu vastaa johonkin käyttäjän tarpeeseen. Tarvitaan myös markkinointia.

Suomi on menettämässä otettaan kansainvälisessä kilpailussa. Se ei ole mikään yllätys, sillä suomalaisyritykset ovat viimeiset kymmenen vuotta tehneet tulosta etupäässä nipistämällä kustannuksista ja jättäneet uusien tuotteiden ja tarjooman kehittämisen vähemmälle huomiolle. Tämä on lyhyt tie.

Mistä Suomi voisi ammentaa kasvua?

Väestö vanhenee ympäri maailmaa. Entistä vanhemmiksi elävät ihmiset sairastelevat, mikä kasvattaa terveydenhoidon kuluja. Samalla lääketiede kehittyy ja kallistuu. Jos ihmiset eivät itse ala pitää itsestään parempaa huolta, mitkään rahat eivät riitä.

Uuden teknologian avulla sairauksia pystytään diagnosoimaan jo ennen oireiden ilmaantumista. Myös itsensä mittaaminen erilaisten anturien avulla voisi olla harvojen harrastuksen sijaan koko kansan juttu.

Kehittämällä terveydenhoidon digitaalisia sovelluksia suomalaisyritykset voivat luoda uutta kasvua ja bisnestä kotimarkkinoilla ja saada täältä viennissä tarpeellisia referenssejä.

Viennissä tarvittavaa arvokasta kokemusta voitaisiin jatkossa kerätä sote-kentältä, joka tarjoaa uudelle teknologialle oivan kehitysalustan. Kansalaisille pitäisikin antaa nykyistä vapaammat kädet valita palveluntarjoaja. Koska julkisrahoitteisessa sotessa hinnat on ennalta määritelty, laadukkain, kustannustehokkain ja innovatiivisin voittaa.

Näin syntyy win–win–win-tilanne. Kansanterveys paranee, ja syntyy uutta kasvua. Samalla sosiaali- ja terveysalan kustannukset laskevat.

Onko jotain muuta kasvun lähdettä?

Ympäristöliiketoiminnassakin on ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi huikeita mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen ja investointien houkuttelemiseen. Ensin kuitenkin pitää saada kotimarkkinat vetämään, jotta saadaan cleantech-viennin tueksi referenssejä.

Lupaava avaus on pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien ja isoimpien firmojen viime keväänä käynnistämä Smart & Clean -hanke. Siinä kaupungit avaavat oman infrastruktuurinsa ja datansa yrityksille, jotka voivat vaikkapa syöttää lämpöä energiaverkkoon tai kehittää sovelluksia, joiden avulla autoilija voi väistää ruuhkia. Kaupungistuva maailma tarvitsee älykkäitä ratkaisuja, jotka säästävät väheneviä luonnonvaroja.

Miten kilpakenttä muuttuu?

Sekä terveydenhoidossa että cleantechissä tarvitaan valtion aktiivista osallistumista muun muassa innovatiivisten julkisten hankintojen ja julkisen infran avaamisen kautta.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset kehityshankkeet ovat tärkeitä, koska kansainvälistä kilpailua käydään yhä enemmän ekosysteemien tasolla. Kaupungit kilpailevat keskenään siitä, millä niistä on parhaat palvelut ja hiilineutraali ympäristö.

Nyt pitäisikin yksittäisten yritysten lisäksi rahoittaa ekosysteemihankkeita. Täysin uusien avausten aikaansaamiseksi on tehtävä sirottelun sijaan etupäässä isoja satsauksia.

Miltä Suomen lähitulevaisuus näyttää?

Edessä on monta matalan kasvun vuotta. Kansantalouden kannalta tämä on vaikeaa, sillä väestö vanhenee ja kulut kasvavat. Samalla maailmanpolitiikka tarjoaa meille paljon muun muassa maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uusia haasteita ja rahareikiä.

Kasvukaan ei enää takaa työllisyyttä, sillä uudet kasvualat eivät välttämättä korvaa häviäviä työpaikkoja. Cleantechissä kuitenkin on mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja, kun esimerkiksi puuta jalostetaan entistä pitemmälle.

Meneillään on iso teknologinen murros, joka kysyy kärsivällisyyttä. Kestää aikansa, ennen kuin uusien kasvualojen tuloksia alkaa näkyä.

Minulla on henkilökohtainen suhde metreihin ja sekunteihin, maailman tunnetuimpiin standardeihin. Niiden avulla voin verrata urheilusuoritustani muihin. Muutama vuosi sitten hurahdin triathloniin, ja kilpailen nyt 55–59 -vuotiaiden ikäluokassa. Osallistuin viime kesänä Joroisten Finntriathloniin ensimmäistä kertaa 31 vuoteen. Harjoittelu onnistui, ja paransin aikaani edelliskerrasta.

Julkaistu Presiis-lehden numerossa 2/2016.

Teksti: Marjo Kanerva

Kuva: Minna Maria Kurjenluoma