“Kohtuullinen” saa vihdoin määritelmän – uusi standardi helpottaa viranomaispäätösten ymmärtämistä
Viranomaiskieli on täynnä kohtuullisia korvauksia, kohtuullisia vasteaikoja ja kohtuullisia leikkauksia. Tavallisen kansalaisen ei enää kauan tarvitse arvuutella, mitä ”kohtuullinen” missäkin yhteydessä tarkoittaa, sillä sen määritelmästä laaditaan standardi.
Suomen hallintolaissa sanotaan, että viranomaisen on käytettävä työssään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Valtiovarainministeriön kyselytutkimuksen mukaan viranomaiset eivät kuitenkaan selviydy tehtävästään kovin hyvin. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että viranomaisten käyttämä kieli ja etenkin viranomaispäätösten sanavalinnat eivät ole selkeitä ja ymmärrettäviä.
Yksi viranomaiskielessä ja myös mediassa usein käytetty hämmennystä ja epätietoisuutta herättävä sana on ”kohtuullinen”. Mitä esimerkiksi kohtuullinen tulotaso tai kohtuullinen odotusaika täsmälleen tarkoittavat?
Viranomaiskielen selkeyttämiseksi SFS Suomen Standardien standardointiryhmä SFS/SR 240 Kieli ja sanastotyö laatii kansallisen standardin, joka esittää määritelmän ja vaatimukset ”kohtuulliselle” eri käyttötarkoituksissa.
Kohtuullisuutta on pyritty määrittelemään jo aiemmin muun muassa kestävyyden, tuotannon ja kuluttamisen yhteydessä. SFS:n standardointiryhmä vie määrittelyn vielä täsmällisemmälle tasolle. Valmisteilla oleva standardi määrittelee, mitä ”kohtuullinen” tarkoittaa esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:
- odotusaika
- palkkataso
- kipu
- menoleikkaukset
- asumiskustannukset.
Viranomaistyön helpottamiseksi standardiin on suunnitteilla osio, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaisissa yhteyksissä kohtuullinen-sanan sijaan on käytettävä ilmaisuja riittävä, asianmukainen tai tarpeellinen sekä niiden eri yhteyksistä riippuvat täsmennykset.
”Valmisteilla oleva standardi on hyvä esimerkki siitä, miten standardit helpottavat ihmisten elämää. Kansalaisten turhautuminen vaikeasti ymmärrettäviin viranomaispäätöksiin on ollut ilmeistä, joten standardille on selkeä tilaus. Aloitin työni SFS:n toimitusjohtajana maaliskuun alussa ja jo tänä aikana olen saanut tutustua lukemattomiin esimerkkeihin standardien hyödyistä”, SFS:n toimitusjohtaja Sami Kangasharju sanoo.
”Standardeja ja standardointia ei koko laajuudessaan tunneta riittävästi. Siksi on tärkeää nostaa julkisuudessa esiin konkreettisia esimerkkejä niiden merkityksestä yksittäiselle kansalaiselle unohtamatta niiden lukuisia hyötyjä yrityksille ja koko yhteiskunnalle.”
Lisätietoja
