Mainettaan parempi muovi
Muovissa on paljon hyvää, sanoo polymeeriasiantuntija Minna Annala. Standardit auttavat varmistamaan laadun.
Annala tuli tuoreena ylioppilaana Etelä-Pohjanmaalta Espooseen opiskellakseen biokemiaa. Kaksi viikkoa myöhemmin kävi kuitenkin niin, että polymeerit veivät nuoren teekkarin mukanaan. Siitä alkoi ura muovin maailmassa.
Jos haluaa hyviä standardeja, on oltava mukana standardointityössä.
Miksi muovi? Annala ei oikein osaa vastata. Se vain on niin mielenkiintoista.
– Muovi on äärimmäisen monipuolinen materiaali. Se on läsnä kaikkialla, Annala sanoo.
Laatu pitää taata
Muovilla on huono maine. Turhaan, sanoo Annala. Kaikki muovi ei suinkaan ole ikuista. Muovi muodostuu polymeerista ja siihen lisätyistä aineista, ja esimerkiksi selluloosa on polymeeri, biohajoava sellainen. Annala tarkentaa kuitenkin, että paljon käytetty biomuovi-termi johtaa helposti harhaan.
– Muovi voi olla biohajoavaa tai biopohjaista, mutta biomuovi ei kerro, kummasta on kyse. Biopohjainen ei välttämättä ole biohajoavaa.
Biohajoavalle muoville on kehitetty standardeja, joissa määritellään biohajoavuutta ja kompostoinnin olosuhteita.
Annala työskentelee asiantuntijana Muoviteollisuus ry:ssä. Se on elinkeinoja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jolla on jäseninään satakunta suomalaista muovialan yritystä. Järjestön toiminta on jakautunut jaostoihin, joissa edistetään alan sisäistä yhteistyötä.
Muovialalla standardit ovat tärkeitä.
– Ostaessaan standardinmukaisen tuotteen käyttäjä tietää mitä saa, Annala sanoo.
Esimerkiksi isoja muovisäiliöitä käyttävän teollisuuden on voitava luottaa siihen, että säiliöt pysyvät paikallaan, kestävät lumikuorman ja sisältämänsä nesteen paineen ja ovat kaikin puolin turvallisia käyttää.
– Standardit ovat myös kuluttajan turva. Standardinmukaisesta lattiapäällysteestä ei irtoa haitallisia aineita, ja sen ominaisuudet ovat sellaiset kuin pitääkin. Vaikkapa vanhanaikaiselta kuulostava PVC-muovi on desinfioitavuudessaan ja hygieenisyydessään lyömätön julkisissa tiloissa.
Suomea kuunnellaan
Osa Annalan työtä on auttaa yrityksiä standardiasioissa. Joskus avun merkitys on yritykselle toiminnan jatkumisen kannalta jopa ratkaisevaa
Muuan suomalaisfirma saa kiittää Annalaa siitä, että se voi myydä tuotettaan standardinmukaisena. Eurooppalaisessa komiteassa työstettiin viime kesänä erään perusmuovisäiliön standardia. Komitea halusi poistaa standardista yhden muovimateriaalin, koska sitä ei valmisteta Euroopassa. Paitsi että valmistetaan – yhdessä suomalaisessa yrityksessä. Annala tarttui toimeen.
– Tälle tuotteelle standardi on elinehto. EU-direktiivien mukaan standardien pitää edistää tasa-arvoista kilpailua, ei asettaa kaupalle esteitä. Niinpä kaivoin esiin joukon direktiivejä perustellakseni sitä, että kyseistä materiaalia ei pidä poistaa standardista, Annala kertoo.
Suomi oli ainoa maa, joka vastusti muutosta komitean sisäisessä äänestyksessä, mutta vastustus tuotti tulosta. Materiaali pysyi standardissa.
Pienikin maa voi siis vaikuttaa. Demokratiassa äänestetään, ja isojen maiden äänillä voi olla väestömäärän perusteella enemmän painoarvoa kuin pienten, mutta riittävän hyvin taustoitettu näkemys voi antaa äänelle lisäpontta.
Annala on ollut mukana eurooppalaisen standardointijärjestö CENin komiteassa, jossa on parhaillaan työn alla laaja ja vaativa standardi. Sen kehittämiseen liittyy paljon pikkutarkkaa työtä.
– Pelkkiä kaavoja on 150 sivua, Annala sanoo.
Siinä riittää dokumentoitavaa. Asiantuntijaa ei kuitenkaan kyllästytä, sillä työn tulos motivoi.
– Jos haluaa hyviä standardeja, on oltava mukana standardointityössä.
Kuka?
Minna Annala, tekniikan tohtori
Työskenteli aikaisemmin Otaniemessä polymeeriteknologian tutkijana. Vuodesta 2014 asiantuntijana Muoviteollisuus ry:ssä. Asuu Helsingissä miehensä kanssa.
Rentoutuu dekkareiden äärellä ja joogamatolla.
Julkaistu Presiis-lehden numerossa 1/2017.
Teksti: Saara Itkonen
Kuva: Minna Kurjenluoma