Standardien loppukäyttäjä
VTT Expert Services Oy:n toiminta nojaa vahvasti standardeihin. Talossa testataan tuotteiden ominaisuuksia vesitiiviydestä syttyvyyteen ja kaikkea siitä väliltä, kertoo Matti Lanu.
VTT Expert Services Oy:n tekninen johtaja Matti Lanu tunnustautuu oitis standardiuskovaiseksi. Hän on puhunut standardien ja prosessien puolesta aina siitä lähtien, kun vuonna 1995 siirtyi VTT:n sisällä paloturvallisuuden testaus- ja asiantuntijatehtäviin.
– Tuoreen EU-jäsenyyden myötä Suomi osallistui voimakkaasti eurooppalaisen standardointijärjestelmän kehittämiseen. Euroopan unionista on sittemmin syntynyt iso sisämarkkina, jolla on yhteiset pelisäännöt ja joka on enemmän kuin osiensa summa. Standardeilla on siinä konkreettinen rooli.
Lanu kuvailee työtään VTT Expert Servicesin toiminnan kehittämiseksi. Hän vastaa muun muassa toiminnan laadusta ja resursseista sekä uusien standardien hyödyntämisestä osana palveluiden kehitystä. Tarvittaessa mies osallistuu myös yksittäisiin asiakastoimeksiantoihin etenkin uusissa palveluissa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tytäryhtiön toimintaa on tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi ja tekninen ongelmanratkaisu. Asiakas tarvitsee arvion siitä, onko hänelle tärkeä asia sovitun – usein kansainvälisen standardin – mukainen.
– Olemme standardien loppukäyttäjä. Meillä testataan 600–700 erilaista tuotteen ominaisuutta, esimerkkeinä vaikkapa ääneneristävyyden, vedenpitävyyden tai liekinleviämisen testaaminen. Testausmenetelmämme noudattavat tuhatkuntaa eri standardia, ja myös erilaiset sertifioinnit tehdään standardien mukaan, Lanu sanoo.
Paloturvallisuudesta Lanu ei ole päässyt vieläkään eroon, sillä hänen työnsä on sekin eräänlaisten tulipalojen sammuttelua.
– Asiantuntijatyötä ei voi robotisoida. Lähes joka päivä sattuu jotain ennakoimatonta. Mukamas helppo tehtävä onkin vaikea – tai nopealta näyttänyt homma osoittautuukin aikaa vieväksi. Hyvin usein kysytään testiä standardimenetelmällä, jota ei ole aiemmin käytetty.
Palvelut kuumana perunana
Työssään Matti Lanu on tiiviisti kiinni standardien maailmassa.
Jo reilun vuoden päivät hän on johtanut puhetta SFS:n palvelujen standardointiryhmässä ja osallistunut Standardisointilautakunnan toimintaan.
Palvelujen standardointi on melko uusi standardoinnin osa-alue, joka Lanun mukaan herättää huolta ja intohimoja. Kaikki kun eivät ole niin vakuuttuneita siitä, että palveluja ylipäätään pitäisi standardoida.
– Mielenkiintoisen työstä tekee se, että sillä on EU-komission mandaatti eli komissio on ilmoittanut pitävänsä palvelujen standardointia tärkeänä. Epäilijöitä kehotan ottamaan selvää, mitä palvelujen standardointi tarkoittaa käytännössä.
– Vain osallistumalla voi vaikuttaa. Komissio on tilannut toimenpiteitä, jotka helpottavat rajat ylittävien palveluiden toimittamista. Osallistujat päättävät, miten asiat tehdään.
Lisäksi Lanu istuu muun muassa kansallisessa Tutkimus, tuotekehitys ja standardointi -ryhmässä, jonka tehtävänä on edistää EU:n komission ja eurooppalaisen standardointijärjestön CENin asettamaa tavoitetta innovaatiounionista ja levittää ymmärrystä standardoinnin merkityksestä tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa.
EU:n tavoitteen taustalla on huoli sitkeässä istuvasta käsityksestä, jonka mukaan standardointi ei kuulu tutkimusmaailmaan.
– Tämä ei tietenkään pidä paikkansa, sillä standardit ovat edellytys monien tuotteiden ja palvelujen, esimerkiksi 3D-tulostuksen tai kännykkäsovellusten, saamiseksi markkinoille, Lanu toteaa.
Standardointi onkin nostettu uudelle tasolle muun muassa EU:n Horisontti 2020 -ohjelman hankkeissa. Käynnistymässä on vaikuttavaa tutkimustulosta koskeva standardointihanke.
Etulyöntiasema kilpailijoihin
Miksi kannattaa olla mukana laatimassa standardeja?
Standardointiin osallistuminen on merkittävä valttikortti yritykselle, sillä yritys saa muihin nähden etulyöntiaseman.
– Standardien oletetusta sisällöstä saa kohtalaisen kuvan jo pari, kolme vuotta muita aiemmin. Meiltäkin asiakkaat kysyvät ja saavat ennakkotietoa siitä, mihin suuntaan ollaan menossa.
Lanu nostaa esiin myös henkilökohtaiset motiivit. Jos itseä kiinnostaa jokin aihepiiri, vaikkapa ympäristönsuojelu, standardointityö tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa alan kehitykseen.
– Kaikkein herkullisin tilanne on tietysti se, jos pääsee tekemään oman standardialoitteen.
Julkaistu Presiis-lehden numerossa 1/2018.
Teksti: Marjo Kanerva
Kuva: Kirsi Tuura