Terveysteknologia hyvässä nosteessa
Terveysalalla menee hyvin, ja terveysteknologia on ponnahtanut tärkeäksi Suomen huipputeknologian vientialaksi. Millä reseptillä menestystarina on leivottu?
Suomalaisen terveysalan tutkimuksen tiedetään olevan maailman huippua, mutta terveysteknologian nosteen taustalla vaikuttavat myös globaalit markkinat ja yhdessä sovitut pelisäännöt.
– Maailma on niin iso, että tekemistä riittää rohkeille tekijöille, joiden innovaatiot perustuvat tutkimukseen, tuotekehitykseen ja keksintöihin, sanoo Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen.
Hän muotoilee asian myös niin, että on nostettava takamus penkistä ja mentävä tapaamaan asiakkaita. Tiukkaan säännellyllä terveysalalla on tunnettava paitsi lait ja standardit, myös ihmiset.
Suomi pärjää tässä hyvin. Terveysteknologian viennissä rikkoutui vuonna 2016 kahden miljardin euron raja. Kasvua edellisvuoteen oli 9,7 prosenttia. Healthtech Finland arvioi viennin kasvavan myös tulevina vuosina.
Pieni maa on myös etu, sanovat Hassinen ja Healthtech Finlandin erityisasiantuntija Tom Ståhlberg. Yritykset miettivät jo toiminnan alkuvaiheessa kansainvälisiä markkinoita ja ottavat käyttöön kasvua tukevia lisäarvoteknologioita.
Kohti palvelukokonaisuuksia
Enää ei myydäkään pelkkää laitetta, vaan laitteen mukana palvelukokonaisuuksia.
Perinteisten mittareiden ja kuvantamislaitteiden rinnalle syntyy koko ajan uutta liiketoimintaa, jossa hyödynnetään muun muassa robotiikkaa, lisättyä todellisuutta ja keinoälyä. Laitteiden koko pienenee ja langattomuus lisääntyy.
Hassinen on innoissaan visioista, mutta muistuttaa samalla perusasioista.
– Suomen vahvuus on myös siinä, että valtiovalta on valinnut terveysalan yhdeksi kasvupolitiikan painopisteistä. Se, jos mikä, luo jatkuvuutta ja ennustettavuutta alan toimijoille, mutta edellyttää kaikilta toimijoilta ponnistuksia.
Healthtech Finlandin näkemys on myös se, että Suomessa pitäisi nykyistä rohkeammin ottaa käyttöön kotimaisia terveysteknologioita ja hankkia siten yrityksille arvokasta referenssitietoa kansainvälistymiseen.
Referenssimarkkinoista hyötyisivät terveysalan yritysten lisäksi myös kansalaiset ja kansantalous. Työllisyyskin piristyisi, koska terveydenhuollon laitteet valmistetaan pääosin kotimaassa.
Trendit vauhdittavat kasvua
Terveysteknologian kasvua siivittää maailmalla ja meillä hyvinvointitrendi.
Mittareita ei enää käytetä pelkästään sairauksien hoidon apuna, vaan ihmiset haluavat seurata omaa terveyttä ja hyvinvointia.
Tämäkin lisää terveysteknologian vetovoimaa ja kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaista teknologiaa varhaisdiagnostiikkaan ja seulontaan. Ihmisten toivotaan pysyvän terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.
– Vaikka meillä olisi kuinka hienot laitteet tahansa, ihmiset kuitenkin jossain vaiheessa sairastuvat. Sairauksien hoidossa hyvinvointimittarit eivät riitä, vaan tarvitaan kovaa teknologiaa. Osa kansalaisista kyllä pärjää itsemittaroinnilla, johon myös pitää tarjota laadukasta ja standardit täyttävää teknologiaa, Saara Hassinen sanoo.
Juuri tässä olisi markkinarakoa innovaatioille, kuten kauniisti muotoilluille terveysmittareille. Saara Hassinen kysyykin, miksi laite ei voisi olla sekä teknologinen että kaunis.
Standardit helpottavat elämää
Terveydenhuollon laitteita säätelevät lait ja standardit eivät suinkaan estä kehitystä tai muotoilua.
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun Suomen lain mukaan valmistaja vastaa käyttötarkoituksen antamisesta ja esimerkiksi sen mukaisista markkinointitoimista. Laki perustuu aina potilasturvallisuuteen.
– Standardit ovat hyödyllisiä valmistajalle, sillä ne helpottavat elämää ja tarjoavat ratkaisuja käytännön työhön. Regulaation tuntemus auttaa tuotekehitystä ja lisää yrityksen kilpailukykyä, Tom Ståhlberg toteaa.
Suuret yritykset ovat vuosien kokemuksensa perusteella jo ymmärtäneet, miksi kansainväliseen standardointityöhön kannattaa osallistua.
– Standardeissa tiivistyy se kollektiivinen viisaus, miten asioita tulisi hoitaa. Pienessä maassa yrityksille on luontaista ajatella, että toimintaa ohjaavat muutkin kuin kotimaan säädökset ja että standardit auttavat niitä kansainvälistymisessä.
Kun itse vaikuttaa ja osallistuu standardointityöhön, säännöt on helpompi nähdä liiketoiminnan mahdollistajina, ei niinkään kahleina.
– Nokia on tästä hyvä esimerkki. Nokian menestys puhelinliiketoiminnassa rakentui aikoinaan standardeille, joita he olivat itse laatimassa. Tämä on mahdollista kaikilla toimialoilla, Ståhlberg ja Hassinen huomauttavat.
Ståhlberg kertoo, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat arvostettuja kumppaneita kansainvälisissä työryhmissä. Hommat hoidetaan asiantuntemuksella, eikä sorruta politikointiin.
– Meillä on myös erinomainen vuoropuhelu kotimaan viranomaisten kanssa. Valvira oli ensimmäisiä viranomaisia, joka kertoi meille, mitä EU-säädösmuutos tarkoittaa toiminnan kannalta.
Nykyiset kolme terveydenhuollon laitteita koskevaa direktiiviä korvataan kahdella asetuksella. Laboratoriodiagnostiikassa käytettävät laitteet saavat oman asetuksensa ja yleinen terveydenhuoltolaitteiden direktiivi ja aktiivisia implantteja koskeva direktiivi siirretään saman asetuksen alle. Siirtymäaikaa on vain muutama vuosi.
Laitteista ei kuitenkaan saada irti sitä, mitä halutaan, tai niitä ei edes oteta käyttöön, jos hoitoprosessit eivät toimi.
Saara Hassinen mainitsee vieritestauksen eli nopeat laboratoriokokeet, joka eivät edellytä erillistä käyntiä laboratoriossa, esimerkkinä uudesta terveydenhuollon trendistä, joka voi jäädä hyödyntämättä.
– Valmistajien on osattava kuunnella asiakkaitaan. Lääkäri osaa parhaiten selittää monimutkaista lääketieteellistä ongelmaa niin, että softaihminenkin sen ymmärtää ja osaa kehittää tarvetta vastaavan ratkaisun, Ståhlberg lisää.
Yksi menestystekijä on standardi – tai oikeastaan viime kädessä se tärkein käyttöliittymä, ihminen.
Julkaistu Presiis-lehden numerossa 1/2017.
Teksti: Vuokko Maria Nummi