ISO 14001 ja minä – yli 25 vuotta yhteistä matkaa
Syksyllä 2021 tuli täyteen 25 vuotta ympäristöjärjestelmästandardin ISO 14001 ensimmäisen version julkaisusta. Olen tallannut standardin matkassa jo neljännesvuosisadan ajan ja yhteinen matkamme jatkuu. Mitä kaikkea sen varrelle on mahtunut?
ISO 14001 oli syntyessään vuonna 1996 moderni johtamisjärjestelmästandardi. Se oli ensimmäinen ISO-standardi, joka rakentui jatkuvan parantamisen mallille, Plan-Do-Check-Act. Standardiin pääsin syventymään 1990-luvun puolivälissä, kun olin mukana t&k-hankkeessa, jossa selvitettiin ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa teollisuuden puunhankinnassa. Muistan, miten ihan vakavastikin pohdittiin, syrjäyttääkö tuleva ISO 14001 -standardi silloin käytössä olleen brittistandardin. Myöhemmin pohdinnat muuttuivat todellisuudeksi, ja ISO 14001:stä on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista ja käytetyimmistä standardeista.
Kymmenen vuoden ajan toimin ympäristöjärjestelmien auditoijana Suomessa. Se oli oiva näköalapaikka seurata ISO 14001:n käyttöönottoa ja soveltamista erityyppisissä organisaatioissa. Vastaan tuli monia hyviä käytäntöjä, mutta myös parantamisen kohteita. Vaikka tuohon aikaan laatustandardi ISO 9001 ja ISO 14001 olivat rakenteeltaan eri paria, suomalaisissa yrityksissä tähdättiin ansiokkaasti integroituun järjestelmään, jossa ympäristöasiat ovat osa laadukasta toimintaa ja liiketoimintaprosesseja.
Miltä ISO 14001 näyttää standardisoijan silmin?
Nykyisessä työssäni katson ympäristöjärjestelmiä standardin kehittämisen vinkkelistä. Oma roolini SFS:ssä on avittaa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita osallistumaan kansainvälisten standardien laadintaan. Meillä on kaikille sidosryhmille avoin suomalainen taustaryhmä, jonka kautta ympäristöjohtamisen standardisoinnista kiinnostuneet pääsevät ISO-työhön mukaan.
Yksi standardisoijan urani kohokohdista oli uudistetun ympäristöjärjestelmästandardin ja sen suomennoksen julkaisu keväällä 2015. Tätä edelsivät monet ISO-työryhmän kokoukset ja kommentointikierrokset. Oma taustaryhmämme vei ISO-prosessiin suomalaisten sidosryhmien näkemyksiä.
Olen iloinen suomalaisten panoksesta ISO 14001:n ja muiden johtamisen standardien kehittämisessä. Suomalaiset esimerkiksi visioivat, miten laadun, ympäristön ja turvallisuuden hallinnan standardit palvelevat paremmin organisaation yleistä johtamisjärjestelmää. Nämä pohdinnat johtivat lopulta ISOn hallintajärjestelmästandardien yhteisestä rakenteesta ja terminologiasta sopimiseen vuonna 2012.
Standardina ISO 14001 on pelkistetty, kuten muutkin johtamisjärjestelmälle vaatimuksia asettavat standardit. Se kertoo, mistä elementeistä ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä rakentuu, mutta antaa aika niukasti eväitä sen ratkaisemiseen, miten rakenneosista saa toimivia. ISO 14001:n käytön tueksi on tehty hyviä opastavia standardeja, kuten ISO 14004. Näihin kannattaa tutustua.
ISO 14001 elää ajassaan – miten standardi uudistuu 2020-luvulla?
ISO 14001:n kolmas painos valmistui vuonna 2015. Sen valmistelua raamitti ISOn hallintajärjestelmästandardien uusi yhteinen rakenne, joka helpottaa standardien rinnakkaista käyttöä. Uusia painotuksiin kuuluivat ympäristöasioiden sisällyttäminen organisaation strategiseen suunnitteluun ja elinkaariajattelu ympäristövaikutusten hallinnassa. Perusperiaatteet, kuten johdon sitoutuminen, tavoitteellisuus, lain velvoitteiden noudattaminen ja ennakointi, ovat säilyneet samoina läpi standardin päivitysten.
Nyt on jälleen ajankohtaista arvioida ympäristöjärjestelmästandardin ajanmukaisuutta. Tätä varten on kysytty standardin käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä sekä hahmoteltu tulevaisuuden trendejä. Päätöstä standardin uusimisesta tai voimassaolon jatkamisesta odotetaan keväällä 2023. Tarvetta ei niinkään ole ISO 14001:n vaatimusten muuttamiselle, vaan joidenkin vaatimusten selkeyttämiselle. Samoin tarvetta on opastukselle, miten ympäristöjärjestelmässä huomioidaan tämän päivän isot ympäristöhaasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato.
Sari Sahlberg
Kirjoittaja Sari Sahlberg on SFS:n asiantuntija ja vastaa monista ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä standardisointialueista, kuten ympäristöjohtaminen ja kiertotalous.