Keep calm and carry on – standardeja hyvän ja pahan päivän varalle
Kun Euroopassa riehuu järjetön ja yhtäkkinen sota, keskittymiskykyni on koetuksella ja mieli melkoisen musta. Juuri tällaisen apaattisen mielentilan karkottamiseksi Ison-Britannian hallitus käynnisti toisen maailmansodan alkuvaiheessa kampanjan, jonka propagandajulisteen iskulause Keep calm and carry on jäi elämään sodan jälkeenkin. Samainen slogan piristää minua parhaansa mukaan punaisessa aamukahvimukissani joka ikinen aamu.
Kampanjan alkuperäisenä tarkoituksena oli ohjata kansalaisia toimeliaisuuteen ja mahdollisimman normaalin arjen pyörittämiseen haastavista olosuhteista huolimatta. Kun näkee ja kuulee, mitä ympärillämme juuri nyt tapahtuu, kampanja kannattaisi ottaa uusiokäyttöön saman tien. Ainakin itse kannatan alkuperäistä ajatusta paljon enemmän kuin siitä parodiana johdettua käänteistä kehotusta Freak out and quit.
Ja kyllähän eurooppalaiset – ja suomalaiset – ovat tarttuneet toimeen aivan ennennäkemättömällä energialla! Kymmenien Ukrainaa tukevien ja Ukrainalle solidaarisuutta osoittavien mielenosoitusten hädin tuskin laannuttua käynnistyi satojen avustushankkeiden mylly helpottamaan ukrainalaispakolaisten hätää. Suomen valtion lähettämän virallisen avun ja diplomaattisten ponnistelujen lisäksi tuhannet vapaaehtoiset kokoavat ja pakkaavat parhaillaankin tavara-, vaate- ja ruokatarvikelahjoituksia lukuisissa logistiikkakeskuksissa Ukrainaan lähetettäväksi. Sotaa pakeneville organisoidaan kuljetuksia Suomeen, sairaalat ovat tarjoutuneet pyyteettömästi hoitamaan Ukrainasta paenneita ja suomalaiset perheet ovat runsain joukoin avanneet kotinsa ovet pakolaisille.
Standardit ovat avainroolissa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisessa.
Auttaminen on hyvä asia, mutta harvoin tulee ajatelleeksi, miten paljon sen onnistuminen vaatii järjestelmällisyyttä, organisointia ja oikea-aikaisuutta, jotta hyvää tarkoittavasta toiminnasta ei aiheutuisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Suuren luokan ammattimaisessa auttamisessa logistiikka on tekemisen ytimessä: oikeat tarvikkeet pitää saada kulloiseenkin avustuskohteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Jotta tämä onnistuu, tilanteisiin pitää varautua jo ennalta. Varmuusvarastoja on päivitettävä ja ylläpidettävä jatkuvasti.
Ammattimaisessa avustustoiminnassa ja katastrofiavussa avainsanoja ovat ennakointi, yhteensopivuus, tasalaatuisuus ja tehokkuus. Katastrofiavun tarjoajien on saatava logistiikka- ja viestiliikenneyksiköt ja erityyppiset kenttäsairaalat toimimaan nopealla aikataululla erityyppisillä katastrofialueilla missä päin maailmaa tahansa. Koko yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisessa avainroolissa ovat standardit.
Kolme standardia yllättävien kriisien varalle
- SFS-ISO 31000 Riskienhallinta. Ohjeet
Standardissa annetaan yleisohjeistusta siihen, mitä asioita on syytä huomioida, kun halutaan hallita riskejä vaikuttavalla tavalla. Riskit voivat johtaa kasautuviin kielteisiin tai myönteisiin tulemiin. Vaikuttavan riskienhallinnan avulla nämä pyritään lopulta joko maksimoimaan tai minimoimaan. - SFS-EN ISO 22301 Turvallisuus ja kriisinkestävyys. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset
Standardissa nostetaan esiin vaatimuksia, jotka on syytä käydä systemaattisesti lävitse, kun organisaatioon rakennetaan jatkuvuudenhallintajärjestelmää, jolla varaudutaan eri kokoisiin kriiseihin. Kriisit voivat johtaa esimerkiksi materiaalin tai energian saannin loppumiseen. Tällaisten tapahtumien varalle on oltava omat suunnitelmansa eli jatkuvuudenhallintajärjestelmä. - SFS-EN ISO 22315 Yhteiskunnan turvallisuus. Joukkoevakuoinnit. Suunnittelua koskevaa ohjeistusta
Standardissa esitetään joukkoevakuoinnin suunnittelua koskevia ohjeita koskien niiden laatimista, toteuttamista, seuraamista, arviointia, katselmointia ja valmiuden parantamista. Se soveltuu kaikentyyppisille ja -kokoisille organisaatioille, jotka osallistuvat joukkoevakuoinnin suunnitteluun.
Helena Vänskä
Kirjoittaja on SFS:n toimitusjohtaja