Tekoälyn kehitys tarvitsee standardeja – maailman standardien päivää vietetään vuonna 2024 tekoälyn teemalla
Maailman standardien päivänä 14. lokakuuta 100-vuotisjuhlavuottaan viettävä SFS Suomen Standardit ja maailmanlaajuinen standardointiorganisaatio ISO muistuttavat standardien merkityksestä luotettavan ja kestävän tekoälyn kehityksessä. Tekoälyn standardointi on hyvä esimerkki siitä, miten standardointi seuraa aina aikaansa ja tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin meidän kaikkien hyödyksi. Miltä tekoälyn standardointi näyttää suomalaisin silmin?
Vuosittain vietettävälle maailman standardien päivälle ISO on valinnut teemaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 9: kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri. ISO yhdistää teeman tekoälyn aikakauteen ja painottaa erityisesti sitä, miten tekoäly kehittää näitä aloja ja edistää tavoitteen saavuttamista.
Tekoäly voi edistää vastuullisen teollisuuden kasvua ja tukea YK:n tavoitteen toteutumista, kun teknologia on riittävän luotettavaa. Tekoälyn luotettavuutta edistetään parhaiten laatimalla kansainvälisiä standardeja. Standardoitu tekoäly voidaan valjastaa vastuullisesti tukemaan innovointia ja rakentamaan häiriönsietokykyistä infrastruktuuria.
Tekoälyn kehityksessä ja käytössä luotettavuuden arviointi on kaikki kaikessa
Erilaiset tekoälyt ovat tulleet jäädäkseen, ja niihin törmää tänä päivänä kaikkialla. Suuri kysymys on, mistä tiedämme, mitkä tekoälyt toimivat luotettavasti. Valmiita vastauksia ei vielä ole, mutta tekoälyn standardointi helpottaa tilannetta.
Tekoälystä on jo julkaistu johtamisjärjestelmästandardi SFS-ISO/IEC 42001, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään vankat puitteet tekoälyn hallintaan. Standardin suomenkielisen käännöksen odotetaan valmistuvan tämän vuoden puolella. Myös alan termistö on suomennettu yhteistyössä keskeisten sanastotoimijoiden kanssa vuonna 2023. Näin standardointi edistää keskustelua tekoälystä Suomessa suomeksi.
Parhaillaan kansainvälisten standardointityöryhmien asiantuntijat pohtivat, tulisiko tekoälyjärjestelmille antaa luotettavuusleimoja koskien niiden vaikutuksia ihmisten elämään, niihin käytetyn koulutusdatan laatua ja alkuperää sekä tietoturvaa.
”Nykyinen eurooppalainen dataa ja tekoälyä koskeva lainsäädäntö määrittelee tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyyttä eli antaa vähimmäisehdot sille, mitä käyttäjien pitää ymmärtää tekoälyjärjestelmän sisäisestä toiminnasta. Tästä suomalaiset ovat tuottaneet merkittävää sisältöä jo ISOn ensimmäisiin tekoälystandardeihin. Näihin neuvottelupöytiin on edelleen pääsy kansallisen toiminnan kautta, ja rohkaisenkin kaikkia suomalaisia alan toimia mukaan vaikuttamaan”, sanoo useassa kansainvälisessä työryhmässä toimiva asiantuntija, tohtori Alpo Värri Tampereen yliopistosta.
Suomesta mahdollisuus vaikuttaa tekoälyn standardointiin
Mitä useampi suomalainen asiantuntija eri yrityksistä ja eturyhmistä on mukana valmistelemassa tekoälyä koskevia standardeja, sitä todennäköisimmin neuvotteluissa mukana olleet kotimaiset digipalvelut menestyvät kansainvälisillä markkinoilla, hankintakilpailutuksissa ja edustavat meille tärkeitä tiedon saannin, läpinäkyvyyden ja tietoturvan periaatteita.
”Viemällä itse käyttämiään määrittelyjä tekoälyn läpinäkyvyydestä standardien teksteihin, mukana olevat tahot voivat jo valmisteluvaihteessa neuvotella, miten heidän käyttämänsä määrittelyt ovat linjassa tulevien standardien kanssa”, Alpo Värri sanoo.
Tekoälyä standardoidaan Suomessa SFS:n standardointiryhmässä SFS/SR 315 Tekoäly. Ryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 2018, jolloin tekoälyn kansainvälinen standardointi alkoi. Tällä hetkellä tekoälyn standardointityö suuntautuu erityisesti turvallisuuteen, laatuun ja eettisyyteen. Ryhmän puheenjohtajana toimii professori Timo Ali-Vehmas.
Siinä missä 100 vuotta sitten standardointiin teollisuutta, nyt standardoidaan digiä
Suomi on hyödyntänyt standardeja jo sadan vuoden ajan kilpailukyvyn, yhteiskunnan sujuvuuden ja turvallisuuden edistäjinä. 100-vuotisjuhlavuottaan viettävä SFS Suomen Standardit on edistänyt elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitystä monin tavoin. SFS on mahdollistanut suomalaisten osallistumisen lukemattomien standardien kehittämiseen ja varmistanut, että suomalainen osaaminen ja näkökulmat ovat mukana niin kansallisessa kuin kansainvälisessä standardointityössä.
Sata vuotta sitten standardeilla kehitettiin Suomen vientiteollisuutta ja teollisen toiminnan skaalautuvuutta sekä yhteiskunnan tehokkuutta ja turvallisuutta. Tänä päivänä standardeilla vauhditetaan muun muassa kestävää kehitystä, digitalisaatiota ja varmistetaan vihreän siirtymän toteutumista sekä tekoälyn luotettavuutta. Standardoinnilla voidaan tutkitusti lisätä kansantalouden kestävyyttä ja tuottavuutta.
Myös tekoäly kasvaa ja kehittyy standardeilla.
Seuraa maailman standardien päivää sosiaalisessa mediassa: #worldstandardsday ja #standardeista.
Lisätietoja
