Tekstiilialan kiertotaloustoimille standardoitu perusta
Tekstiilimateriaalit ovat nykyään vielä lähes täysin kertakäyttöisiä: globaalisti vain alle 1 % tekstiilimateriaaleista kiertää. Tilanteen ratkaisuja vauhditetaan uudistettavalla EU:n jätelainsäädännöllä ja maaliskuussa 2022 julkaistulla tekstiilistrategialla. Standardit tuovat yhteisen perustan kiertotaloustoiminnalle.
Tekstiilistrategia ja jätelakiuudistus antavat vauhtia
Euroopan unionin tekstiilistrategian tavoitteena on edistää alan kestävyyttä ja luoda edellytyksiä kiertotalousratkaisuille. Strategianmukaisten toimenpiteiden seurauksena myös kuluttajien mahdollisuudet tehdä parempia valintoja paranevat.
Kiertotalous mahdollistaa uusien innovaatioiden ja erilaisten liiketoimintamallien kehittämisen. Näistä on jo toimivia esimerkkejä, kuten kierrätyskuidun valmistaminen ja vaatteiden vuokrauspalvelut. Kiertotalouteen kuuluu myös poistotekstiilien käsittely, mikä on myös yksi kanava innovaatioihin.
Kierrätyskuidun ja muiden poistotekstiilien erilaiset käyttömahdollisuudet noussevat lähivuosina suuresti, kun EU:n uusi jätelainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2024 lopussa. Sen jälkeen tekstiilijäte on kerättävä erikseen. Suomi on erilliskeräyksen suhteen Euroopan kärkeä, sillä tavoitteena on saada erilliskeräys toteutumaan vuonna 2023. Edellä on vain Italia, joka tavoittelee tekstiilijätteen keräyksen toteutumista jo vuonna 2022.
Standardeista yhteinen kieli ja suunta
Tekstiilialan kiertotalouden edistymistä tukemaan on myös alettu laatia eurooppalaisia standardeja. Aluksi määritellään alan terminologiaa, kuten aina uuden alan standardointityössä. Määritteistä ja termeistä sopiminen on tärkeää, jotta jatkossa on mahdollista puhua teemasta yhdenmukaisesti.
Eurooppalaiseen tekstiilialan kiertotalouden standardointiryhmässä on mukana Suomen Tekstiili & Muoti ry:n tuote-, materiaali- ja vastuullisuusasiantuntija Katri Pylkkänen. ”Suomen Tekstiili & Muoti ry halusi mukaan eurooppalaiseen työryhmään heti alusta asti, jotta voimme vaikuttaa siihen, minkälaisiin työkohteisiin ryhmä tulee tarttumaan tulevaisuudessa. Vuoden 2022 alussa ryhmä päättää vielä tarkemmin työn alla olevan työkohteen tarkasta laajuudesta ja soveltamisalasta,” sanoo Pylkkänen.
Osallistumalla voi vaikuttaa tekstiilialan kehitykseen
Pylkkänen näkee standardien merkityksen myös alan kehityksen kannalta. ”Tekstiilialalla ollaan erittäin kiinnostuneita kiertotalouden edistämisestä. Suomessa kehitetään aktiivisesti tekstiilien kierrätystä, uusia ekologisia tekstiilikuituja sekä kiertotalouden mukaisia toimintamalleja ja ekosysteemejä. Siksi on tärkeää, että olemme mukana myös kiertotalouden standardointityössä,” Pylkkänen toteaa.
Tekstiilien kiertotalouden eurooppalaiseen työryhmään pääsee mukaan suomalaisen standardointiryhmän SFS/SR 174 Tekstiilituotteet, hoito-ohje- ja kokomerkintä kautta. Ryhmän jäsenenä pääset vaikuttamaan tekeillä oleviin standardeihin sekä osallistumaan ajankohtaiseen tekstiilejä koskevan standardoinnin keskusteluun.
”Kannustan tekstiilialan yrityksiä ja oppilaitoksia, jotka pitävät kiertotaloutta tärkeänä, tulemaan mukaan kehittämään kiertotalouden standardointia”, rohkaisee Pylkkänen.
Lisätietoja
