Pohjoismaat vahvistavat standardointia kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi
Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään tukeakseen kestävää kehitystä ja yritystensä kasvua. Yhteistyöhanke keskittyy muun muassa kiertotalouteen, mineraaliteollisuuteen ja digitalisaatioon. Standardeilla pohjoismaiset ratkaisut voidaan siivittää menestykseen globaaleilla markkinoilla.
Pohjoismaiden vuoden 2026 alussa käynnistämä Nordic Region Sets the Standard -hanke keskittyy tulevaisuuden kannalta merkittäviin aihealueisiin, kuten kiertotalouteen, digitalisaatioon ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hanke vahvistaa Pohjoismaiden yhteistyötä ja pyrkii tuomaan standardoinnin tiiviimmin osaksi lainsäädäntö- ja TKI-toimintaa. Lisäksi pohditaan, miten nuoria asiantuntijoita saataisiin mukaan standardointiin.
Pohjoismaiden ministerineuvoston tukemassa kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana kaikkien Pohjoismaiden kansalliset standardointijärjestöt. SFS kansallisena keskusjärjestönä vastaa työn koordinoinnista Suomessa. SFS:n lisäksi hankkeeseen osallistuu tällä hetkellä sen toimialayhteisöistä METSTA, Palta ja RTT.
Suunnannäyttäjiksi globaaleille markkinoille
Hankkeen tavoitteena on lisätä standardien tunnettuutta ja käyttöä Pohjoismaille strategisesti tärkeillä aloilla ja edistää yritysten kilpailukykyä.
”Pohjoismaisella yhteistyöllä voimme muuttaa meille kaikille yhteiset haasteet mahdollisuuksiksi”, sanoo SFS:n standardointijohtaja Elina Huttunen. ”Suomalaisilla ja muilla pohjoismaisilla yrityksillä on paljon osaamista, jolla synnytetään uusia kestävän kehityksen ratkaisuja”, Huttunen jatkaa. ”Hankkeemme edistää standardointia, joka helpottaa ratkaisujen kehittämistä, käyttöönottoa ja skaalaamista. Näin vahvistetaan yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Standardien kautta suomalaiset ratkaisut voivat toimia jopa globaaleina suunnannäyttäjinä.”
Yhteistyötä tehdään viidellä osa-alueella
Hankkeessa käsitellään standardointia viidellä osa-alueella, jotka ovat
- kiertotalous (work package WP 1)
- kartoitetaan kiertotalousstandardien tunnettuutta ja käyttöä sekä kehitetään materiaaleja standardien hyödyntämisen tueksi yrityksille ja julkiselle sektorille
- sääntely ja TKI-hankkeet (WP 2)
- pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, miten standardit voidaan kytkeä osaksi sääntelyä sekä TKI-toimintaa
- uudet osallistujat (WP 3)
- pohditaan keinoja nuorten asiantuntijoiden saamiseksi mukaan standardointityöhön ja kehitetään mm. koulutussisältöjä, tapahtumia ja toimintamalleja osallistumiskynnyksen madaltamiseksi
- digitalisaatio: kyberturvallisuus, tekoäly ja kvantti (WP 4)
- käsitellään mm. AI:n, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian standardointia. Pohjoismaiden yhteistyö tällä alueella on tärkeää, sillä osaaminen kehittyy nopeasti ja vaatii laajaa asiantuntijaverkostoa.
- mineraaliteollisuus (WP 5)
- pyritään vahvistamaan alan pohjoismaista yhteistyötä ja tukemaan asiantuntijoiden osallistumista kansainväliseen standardointiin.
Tunnettuuden ja ymmärryksen kasvattamista
Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa standardeista. Sitä ennen on hyvä selvittää standardien tunnettuuden nykytila. Esimerkiksi kiertotalouden alueella tätä on kartoitettu haastatteluilla. Tunnettuuden laajuutta on selvitetty myös hankkeen muilla osa-alueilla.
”Meillä on tarkoituksena selvittää ja laajentaa ymmärrystä siitä, miten standardointi vaikuttaa TKI-toimintaan ja lainsäädäntöön. Työryhmämme pitää aiheesta syksyllä työpajan Helsingissä”, kertoo WP 2:ssa mukana oleva Paltan standardointipäällikkö Kimmo Konkarikoski.
Tietoa standardeista jaetaan muun muassa erilaisissa tapahtumissa. Mineraaliteollisuutta käsittelevä ryhmä järjesti kansainvälisen seminaarin Helsingissä helmikuussa 2026 The Nordic Forum on Raw Materials -huippukokouksen yhteydessä. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa kaivosalan standardeja, Pohjoismaiden osallistumista alan standardointiin sekä sen merkitystä.
Digitalisaatiota käsittelevässä työryhmässä mukana oleva SFS:n standardoinnin asiantuntija Jarno Hakulinen isännöi 22.6.2026 yhteispohjoismaista webinaaria, jossa käsiteltiin tekoälyn tietoturvaan liittyvää standardia ja miten sen avulla voidaan osoittaa organisaation yhdenmukaisuus EU:n tekoälyasetuksen kanssa. WP 4:n työryhmä on suunnitellut myös aihepiirin asiantuntijaverkoston perustamista.
Nuoria ammattilaisia kaivataan mukaan standardointiin
SFS:n johtava tuote- ja palveluasiantuntija Anu Kostiainen on yhdessä islantilaisten kollegojensa kanssa vetovastuussa WP 3:sta, jossa pohditaan standardointiin osallistumista, osaamista ja erityisesti nuorten asiantuntijoiden saamista mukaan standardointityöhön.
”Standardointiin osallistuvat ovat kaikkialla Euroopassa pitkän linjan asiantuntijoita”, Kostiainen sanoo. ”On tärkeää, että standardointiosaaminen säilyy yrityksissä ja osallistuminen on mielekästä myös tuleville ammattilaisille. Esimerkiksi sähköalalla IEC:n kansainvälinen Young Professionals -ohjelma, jota SESKO toteuttaa Suomessa, on todettu toimivaksi. Tällaista toimintaa tarvitaan ehdottomasti muillakin aloilla.”
Pohjoismaat ovat tehneet vapaamuotoisesti standardointiyhteistyötä jo pitkään. Vuonna 1971 maat solmivat kirjallisen INSTA-sopimuksen, joka on vastikään päivitetty.
”METSTA on tehnyt pitkään oppilaitosyhteistyötä. Siksi on hienoa olla mukana tässä yhteispohjoismaisessa INSTA-työssä, jossa pyritään löytämään keinoja nuorempien asiantuntijoiden standardointitietouden lisäämiseen ja osallistumiskynnyksen laskemiseen”, kertoo METSTAn asiantuntija Jukka-Pekka Rapinoja.
”Tyypillisesti standardoinnissa on mukana senioritason asiantuntijoita, mikä on ihan ymmärrettävääkin. Toisaalta myös uusia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa”, Rapinoja toteaa. ”INSTA-työn tuloksena pyritään luomaan yhteisiä käytäntöjä, koulutusaineistoja ja pohjoismaisia yhteistapahtumia nuorille osaajille. Tämä on kyllä tervetullutta ja toivottavasti innostaa osallistumaan.”
Lue lisää hankkeen kotisivuilta: The Nordic Region Sets the Standard (eng.)
Lisätietoja
