Ruotsi näyttää suuntaa: standardointi tukee yritysten menestystä
Standardit ovat merkittävä mutta huomaamaton osa yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistä kauppaa. Ruotsissa tämä on ymmärretty jo pitkään: maa sai yritysten kasvua tukevan kansallisen standardointistrategian vuonna 2015. Suomessa vastaavaa strategiaa valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Ruotsin standardointistrategian tavoitteena on vahvistaa innovaatioita, digitalisaatiota ja kestävää kehitystä sekä lisätä aktiivisella standardointipolitiikalla ruotsalaisten yritysten vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä standardoinnissa. Maa onkin noussut Pohjoismaiden aktiivisimmaksi toimijaksi maailmanlaajuisessa ISO-standardoinnissa. Ruotsi on ottanut vastuun 25:sta ISOn komiteasihteeristöstä, Suomi vastaavasti vain kahdesta.
Standardien merkitys kasvaa tulevaisuudessa
Standardointiin panostamisen hyötyjä kuvaa myös kesällä 2026 julkaistu ruotsalainen tutkimus, joka tarkastelee standardoinnin kehitystä ja vaikutuksia Ruotsissa vuosina 1993–2023. Tutkimuksen mukaan standardit ovat lisänneet tuottavuutta, vauhdittaneet kauppaa, tukeneet innovaatioita ja helpottaneet yritysten pääsyä uusille markkinoille. Tutkimuksessa arvioidaan, että standardien vaikutus Ruotsin elinkeinoelämän arvonlisään vuonna 2023 on ollut noin 67 miljardia kruunua, mikä vastaa noin neljää prosenttia talouden kokonaiskasvusta.
Tutkimus kertoo, että standardien merkitys yrityksille kasvaa edelleen. Kyselyyn vastanneista 750 yrityksestä 71 prosenttia käyttää standardeja ja 65 prosenttia aikoo lisätä niiden käyttöä.
Valtaosa standardeja hyödyntävistä yrityksistä arvioi standardien vahvistavan tuotteiden ja palveluiden laatua, lisäävän asiakkaiden luottamusta sekä helpottavan sääntelyn noudattamista. Erityisen tärkeiksi standardit nähdään muun muassa kyberturvallisuuden, tekoälyn ja vihreän siirtymän kaltaisilla aloilla.
Suomessa kasvuorganisaatiot osallistuvat standardointiin
Vuoden 2026 alussa tehdyn analyysin mukaan kasvuyritykset ovat Suomessa keskimääräistä aktiivisempia standardoinnissa. SFS on standardoinnin keskusjärjestö ja vastaa Suomessa muiden paitsi sähkö- ja telealojen standardoinnista. SFS:n vastuulla olevaan standardointitoimintaan osallistuvista 7 prosenttia on kasvuyrityksiä (v. 2024), kun Tilastokeskuksen mukaan Suomen kaikista yrityksistä kasvuyrityksiä on vain yksi prosentti.
Kaikkiaan suomalaisten yritysten osallistuminen standardointityöhön on kuitenkin vähäistä. Vuonna 2025 vain noin tuhat yritystä ja organisaatiota Suomessa osallistui SFS:n vastuulla olevaan standardointiin. Tämä on yrityksille menetetty mahdollisuus, sillä standardointiin osallistumalla ne voisivat vaikuttaa markkinoiden ja teknologioiden kehitykseen sekä tunnistaa muutoksia ennen kilpailijoitaan.
Standardointistrategialla vahvistettava suomalaisten kansainvälistä vaikuttamista
Standardoinnista on tullut yhä tärkeämpi väline kilpailukyvyn ja kaupankäynnin edistämisessä sekä teknologian kehitykseen vaikuttamisessa. Monet maat hyödyntävät standardointia strategisesti osana talous-, teknologia- ja teollisuuspolitiikkaansa. Myös Suomessa standardoinnin strategista merkitystä halutaan vahvistaa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kansallista standardointistrategiaa, jonka tavoitteena on kasvattaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
Suomen kansallisessa standardointistrategiassa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että suomalaiset osallistuisivat ja vaikuttaisivat kansainväliseen standardointiin nykyistä laajemmin ja aktiivisemmin erityisesti niillä aloilla, jotka ovat Suomelle strategisesti merkittäviä. Standardien kehityksessä mukana olevilla on mahdollisuus luoda laaja markkina-alue tuotteilleen ja menestyä kaupallisessa kilpailussa.
Lisätietoja
