Tähtäimessä Suomen kilpailukyky – kansallinen standardointistrategiatyö käynnistyi
Kansallisen standardointistrategian laadinta on alkanut. Strategiaa tehdään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa, ja ensimmäinen kokoontuminen oli 5.2.2026. Strategian on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kansallisen standardointistrategian tavoitteeksi erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen. Standardointi on strateginen väline, jolla voidaan lisätä kestävää talouskasvua ja jota monet maat käyttävät tehokkaasti oman asemansa vahvistamiseksi niin globaalissa sääntelyssä kuin markkinoilla.
Suomen hallitus sitoutui kesäkuussa 2023 julkaistussa hallitusohjelmassaan laatimaan kansallisen standardointistrategian osana toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vahvistamaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa.
Suomen strategiset painopistealueet tunnistettava
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2024 kansallisen teollisuuspoliittisen strategian, joka esittää kokonaiskuvan hallituksen teollisuuspolitiikan painopisteistä ja keinoista. Standardointistrategia mainitaan siinä yhtenä keinona tukea suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa Suomen strategista autonomiaa.
Standardointistrategian laadinnan aikana pyritään tunnistamaan Suomen kannalta strategiset painopistealueet sekä edistämään ymmärrystä standardoinnin merkityksestä kilpailukykyä ja innovaatioita tukevana työkaluna.
Miten strategiatyö etenee
Standardointistrategiaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Strategian on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana. Strategiatyölle on asetettu seurantaryhmä, johon myös SFS standardoinnin keskusjärjestönä sai kutsun. Ryhmä seuraa työn etenemistä sekä tukee ja kehittää strategian toimeenpanoa. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli 5.2.2026.
Seurantaryhmä ylläpitää julkisen hallinnon, elinkeinoelämän, teollisuuden, tutkimuksen, eri kansalaisjärjestöjen ja standardointiyhteisön välistä keskustelua strategisesta standardoinnista, strategian vaikutuksista sekä suomalaisista standardoinnin painopistealueista.
”Kiitokset TEM:lle odotetun työn käynnistämisestä, on erittäin tärkeää, että Suomeen saadaan kansallinen standardointistrategia”, toteaa seurantaryhmässä mukana oleva SFS:n väliaikainen toimitusjohtaja Antti Karppinen. ”Työlle asetettu aikataulu on kunnianhimoinen ja toivomme tässä onnistumista.”
Toimintaympäristön muutokset huomioitava perusteellisesti
Geopoliittiset ja teknologiset muutokset näkyvät myös standardointiareenoilla. Monet maat ovat ottaneet standardoinnin keskeiseksi osaksi teollisuus-, kauppa- ja innovaatiopolitiikkaansa. Erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan on myös otettava standardointi huomioon politiikkatoimissaan.
Seurantaryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin siitä, miksi kansallista standardointistrategiaa tarvitaan. Selvitysmies Antti Joensuun esiselvitystyötä koskevassa alustuksessa nostettiin esiin useita mielenkiintoisia teemoja strategiatyöhön liittyen.
”Erityisesti toimintaympäristön tulevia muutoksia ja niitä koskevia haasteita on käsiteltävä perusteellisesti, ja odotamme mielenkiinnolla tästä tehtäviä johtopäätöksiä”, Karppinen sanoo. ”SFS:n kanta kansallisen standardointistrategian merkityksestä on selvä: sen tavoitteena on nostaa standardointi keskeiseksi strategiseksi työkaluksi Suomen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen. Muuten jäämme jälkeen muista maista.”
Lisätietoja
Antti Karppinen
