27.6.2025 Tiedote

Sisämarkkinoiden toiminta- ja kilpailukyky on turvattava eurooppalaisen standardointiasetuksen päivityksessä

Eurooppalaisen standardointiasetuksen päivitys tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa sisämarkkinoiden toimintaa ja Euroopan kilpailukykyä, kunhan muutoksilla kasvatetaan standardointijärjestelmän vakautta sekä eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen standardoinnin yhteensopivuutta. Myös lainsäädännön ja standardoinnin välistä yhteyttä on selkeytettävä.

Euroopan kasvu ja menestys perustuvat hyvin toimiviin sisämarkkinoihin, joiden yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn eurooppalainen standardointijärjestelmä mahdollistaa. Eurooppalaisen standardoinnin lähtökohtana on markkinalähtöisyys, sidosryhmien laaja osallistaminen, konsensusperiaate ja läpinäkyvyys.

Eurooppalaista standardointia ohjaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1025/2012. Geopoliittiset muutokset sekä vihreä- ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat vahvasti EU:n kilpailukykyyn ja siten myös standardoinnilta vaaditaan muutosta. EU:n komissio onkin katsonut standardointiasetuksen ajantasaisuuden arvioinnin tarpeelliseksi.

Vakaa standardointijärjestelmä on EU:n kilpailukyvyn edellytys

Asetuksen päivityksessä on välttämätöntä kiinnittää huomiota eurooppalaisen standardointijärjestelmän toimivuuteen, sillä standardointi vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisten yritysten ja EU:n jäsenmaiden kilpailukykyyn.

SFS Suomen Standardit, SESKO ja Traficom, Suomen kansalliset standardointiorganisaatiot, painottavat, että asetuksen päivityksessä on huomioitava seuraavat näkökulmat:

• Kansainvälinen yhteistyö: Tiivis ja hyvä yhteistyö maailmanlaajuisten standardointiorganisaatioiden kanssa helpottaa vientiyrityksiä ja on välttämätöntä Euroopan aseman vahvistamiseksi maailmanlaajuisilla markkinoilla.
• Selkeys lainsäädännön ja standardoinnin suhteessa: Epäselvyydet yhdenmukaistettujen eli lainsäädännössä viitattujen harmonisoitujen standardien oikeudellisesta asemasta ovat luoneet epävarmuutta ja hidastaneet markkinoille pääsyä. Lainsäädännössä viitattujen standardien asema vaatii selkeyttä, joka tuo vakautta toimintaympäristöön.
• Osallistavuuden lisääminen: Standardointityötä pitää tehdä mahdollisimman laajalla sidosryhmäjoukolla. SFS, SESKO ja Traficom ovat edistäneet kansallisen standardointistrategian laatimista. Sen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu erityisesti suomalaisten pk-yritysten ja akateemisen maailman laajempi osallistuminen standardien laadintaan sekä standardien hyödyntämiseen. On tärkeää kasvattaa pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen ja akateemisen maailman ymmärrystä standardien hyödyistä ja strategisesta merkityksestä.
• Nopeus ja laatu: Standardien nykyinen tuotantotahti ei vastaa markkinoiden tarpeita. Prosesseja pitää nopeuttaa ja digitaalisia työkaluja, kuten SMART-standardeja, pitää hyödyntää enemmän, mutta ei standardien laadun ja sisällön luotettavuuden kustannuksella.

Standardointijärjestöjen erilaiset rahoituspohjat otettava huomioon

Euroopan eri maiden standardointijärjestöjen toiminnan rahoituksessa on suuria eroja. Toiminta on suurelta osin omarahoitteista. Esimerkiksi SFS:n ja SESKOn rahoituksesta noin 80 prosenttia tulee standardien myynnistä ja standardoinnin osallistumismaksuista. Traficomin edustamaa telealan standardointia rahoitetaan sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa yritysten maksamilla standardointijärjestöjen jäsenmaksuilla, mikä mahdollistaa standardien maksuttomuuden. Monissa maissa valtionrahoitus on standardointiorganisaatioiden pääasiallinen tulonlähde.

Asetuksen päivityksen yhteydessä on tärkeää tunnistaa eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden rahoitusrakenteen erilaisuudet ja varmistaa, että kansalliset standardointijärjestöt voivat jatkossakin toimia vakaalla ja riippumattomalla rahoituspohjalla.

Lue SFS Suomen Standardien, SESKOn ja Traficomin lausunto