Standardeista tuottavuutta
Tieto liikkuu, tuotteet ja palvelut toimivat ja prosessit kulkevat kuin juna raiteillaan. Standardeja tarvitaan kaaoksesta selviämiseen ja talouden kasvattamiseen.
Standardit helpottavat meidän jokaisen elämää ja sujuvoittavat liiketoimintaa. Niillä on kuitenkin myös selvä ja tutkitusti todettu vaikutus kansantalouteen ja kilpailukykyyn.
Nokia on hyvä esimerkki. Loistopäivinään sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta huiteli yli kolmessa prosentissa. Kun Applen ensimmäiset älypuhelimet tulivat markkinoille, osuus lähti melko nopeasti liukkaaseen laskuun.
Syy? Standardoinnin puute.
– Nokia oli ylivoimainen markkinajohtaja, mutta sillä oli monissa puhelinmalleissa useita käyttöjärjestelmiä. Sovellukset piti sovittaa eri malleille erikseen. Applessa sen sijaan sama sovellus sopi kaikkiin malleihin, kertoo Tomi Dahlberg, tietojärjestelmätieteen työelämäprofessori Turun kauppakorkeakoulusta.
– Vaikka Applen kehitysympäristö oli nokialaisia paljon hankalampi, ohjelmistokehittäjät tuumasivat, ettei sovellusten tekemisessä nokialaisiin malleihin niiden moninaisuuden takia ollut järkeä.
Vaikka tässä ei ollut kyse virallisesta standardista vaan vakioinnin puutteesta, periaate on sama.
Vauhdilla kaaokseen
Tekniikassa standardoinnin pulmana on se, että standardien luominen ei pysy tekniikan kehittymisen vinhassa vauhdissa mukana. Tietotekniikka etenkin on tästä hyvä esimerkki.
– IT:tä on käytetty 1950-luvulta, mutta IT-palvelujen standardia alettiin kehittää vasta 1990-luvulla. Aiemmin maailma oli yksinkertaisempi, joten ilman standardejakin pärjättiin. Nyt palveluja on niin paljon, että standardeja tarvitaan kaaoksesta selviämiseen, Dahlberg toteaa.
Kaaos syntyy siitä, että uutta teknologiaa kehitetään miettimättä juurikaan eri palasten yhteensopivuutta. Tämä olisi kuitenkin ehdoton edellytys kaikkialle lonkeroitaan ulottavalle digitalisaatiolle, josta haetaan tehostusta miltei joka asiaan.
Standardien avulla teknologioista saadaan yhteensopivia – osaset loksahtavat yhteen ja toimivat saumattomasti yhdessä.
Monia etuja yhteentoimivuudesta
Järjestelmien ja tuotteiden yhteentoimivuuden parantaminen edistää verkostovaikutuksia. Näitä syntyy, kun teknologian, tuotteen tai palvelujen käyttöönoton hyödyt kasvavat käyttäjämäärän mukana.
Puhelin on tästä hyvä esimerkki. Mitä useampi ihminen käyttää puhelinta, sitä enemmän hyötyä verkostosta on. Puheluissa ilmiö ulottuu erilaisiin verkkoihin. Teleoperaattoreiden kannattaa varmistaa, että lankapuhelimet ja matkapuhelimet toimivat yhtä lailla heidän verkoissaan. Silloin kokonaismarkkina kasvaa, mikä mahdollistaa myynnin kasvattamisen.
Yhteentoimivuuden ansiosta ostajat voivat valita useista toimittajista ja halutessaan vaihtaa toimittajaa helposti. Tämä lisää kilpailua, sillä toimittajien on pystyttävä tarjoamaan hinnalla, laadulla tai suorituskyvyllä muista erottuvia ratkaisuja.
Tuottavuus kasvuun
Kyse ei ole ihan pienistä asioista. Tietoja viestintätekniikan avulla voidaan Suomen kaltaisissa talouksissa nostaa tuottavuutta ja bruttokansantuotetta noin prosentin verran vuodessa.
Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan standardoinnin merkitys on yhtä lailla suuri: sen ansioksi voidaan lukea jopa 39 prosenttia työn tuottavuuden ja 28 prosenttia bruttokansantuotteen kasvusta vuosina 1974–2014.
Standardien tuomat edistysaskeleet ovat sinällään pieniä, mutta yhdessä niiden vaikutus on suuri: ne lisäävät työn tuottavuutta ja kasvattavat bruttokansantuotetta. Siten standardit luovat talouskasvua. Standardit helpottavat yritysten pääsyä vientimarkkinoille, mikä tukee myynnin kasvattamista. Ne auttavat yrityksiä pysymään teknologisen kehityksen tahdissa ja ennakoimaan tulevaa kehitystä. Standardeilla on myös tärkeä rooli tehokkuuden ja laadun parantamisessa sekä asiakkaiden luottamuksen kasvattamisessa.
Samaa mutta erilaista
Standardointi auttaa vähentämään laite- ja palvelukirjoa: kun eri mallien määrä laskee, niitä voidaan tuottaa entistä suurempia määriä tehokkaammin. Mittakaavaetu laskee yksikkökustannuksia, mikä tuottaa tehokkuutta ja tuottavuutta.
Tavarakontit ovat hyvä esimerkki siitä, miten niiden standardointi teki logistiikasta entistä sujuvampaa, nopeampaa ja edullisempaa. Toinen, tuoreempi esimerkki on USB-liitin, joka sopii kameroihin, matkapuhelimiin ja muihin laitteisiin ja luo yhteyksiä niiden välille.
– Tässä on olennaista pitää mielessä, että ihmiset eivät kuitenkaan halua samoja asioita, Pitää vakioida tietyt asiat, mutta säilyttää riittävä erilaisuus. Esimerkiksi vaatteet voivat olla erilaisia, mutta koot standardoituja, Dahlberg korostaa.
Teknisen tiedon tehokas levittäminen standardeissa tekee tiedonvaihdosta helppoa ja mahdollistaa keskittymisen uuden kehittämiseen. Uusienkin toimijoiden on suhteellisen helppoa tulla markkinoille, kun perustietojen keräämiseen ei kulu turhaan resursseja.
Lentokonevalmistajat voivat esimerkiksi nykyisin hankkia tuhansilta yrityksiltä miljoonia osia, joiden tekniset vaatimukset kerrotaan toimittajille standardien avulla. Standardien avulla valmistajat ovat voineet tehostaa koko liiketoimintamalliaan.
Vaatii vaivaa
Vaikka standardien edut ovat selviä, silti ne eivät ole kaikkien yritysten käytössä. Syitä on monia.
Koska standardeja luodaan hakemalla yhteisymmärrystä maailman asiantuntijoiden kesken, niistä tulee väistämättä melko yleisiä. Niitä ei voi vain ottaa hyllystä ja muuttaa toimintaansa niiden mukaiseksi. Soveltaminen omaan toimintaan vaatii miettimistä ja vaivaa.
Lisäksi standardeja on erittäin suuri määrä. Usein eri standardit käsittelevät samaa asiaa, mikä saattaa aiheuttaa hämmennystä käyttäjien keskuudessa, Tomi Dahlberg huomauttaa.
– Standardointiyhteisö on ollut huono paketoimaan standardeja, mutta nyt sitä tehdään. Päällekkäisyyksiä putsataan pois ja varmistetaan, että yhdelle asialle on yksi standardi.
Julkaistu Presiis-lehden numerossa 2/2018.
Teksti: Anne Hänninen