Siirry sisältöön
case: Kemi

Kemi hakee vetovoimaa ympäristöstandardista

Miten ISO 14001 on vienyt Kemissä kestävää kehitystä eteenpäin ja millaisia työkaluja standardi tarjoaa kunnan kehittämiseen? Tästä kertovat Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen ja kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Standardista konkreettista apua etenemiseen

Kemi on toisena kuntana Suomessa hankkinut ympäristösertifikaatin. Jatkuvassa parannustyössä sekä napsitaan nopeita voittoja että kehitetään pitkällä aikavälillä.

Vihreät ajatukset ovat versoneet Kemissä jo pitkään, mutta vuoden 2017 lopulla niitä päätettiin lähteä viljelemään kunnolla. Tavoitteena on tehdä Kemistä vetovoimainen kaupunki.

”Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamalli on yksi kaupunkistrategiamme kulmakivistä. Haluamme tuoda sen kaupungin organisaatioon tavoitteellisesti sekä innostaa myös kuntalaisia ja yrityksiä vastuulliseen ja resurssiviisaaseen ajatteluun”, kaupunginjohtaja Tero Nissinen toteaa.

Työkaluksi toimintamallin käyttöönottoon valittiin ISO 14001 -ympäristöstandardi, jonka sertifikaatin Suomen kunnista on aikaisemmin hankkinut vain Maarianhamina.

”Maine ja kunniakin kiinnostivat, mutta pääasiallinen syy oli saada konkreettista apua etenemiseen”, kertoo Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen.

Standardin mukainen toiminta laajenee vähitellen

Hanke alkoi kesäkuussa 2018, ja hiljaiseksi tavoitteeksi asetettiin sertifikaatin saaminen maaliskuuhun 2019 eli Kemin 150-vuotisjuhlaan mennessä.

Tiukan aikataulun takia Kemin tiimi valitsi aluksi sertifioitavaksi seitsemän kohdetta, 1–3 jokaiselta toimialalta.

Mukana oli sekä helppoja että vaikeita kohteita. Helppo oli esimerkiksi keskusvarasto, jossa kaikki on leanattu järjestykseen. Kaupungin työkoneita huoltava konekeskus oli haastavimmasta päästä, sillä sen toiminnalla on paljon ympäristövaikutuksia ja itse rakennus on vanhahko.

”Meistä tämä etenemistapa oli hyvä. Jos olisi suuruudenhullusti lähtenyt sertifioimaan koko kaupunkia kerralla, veisi ehkä 15 vuotta saada kaikki toiminnot sille tasolle”, Kinnunen naurahtaa.

Näkyvää nopeasti

Kemissä on haluttu tehdä paitsi pitkäjänteistä kehitystä myös nopeasti toteutettavia asioita. Jätteiden lajittelu oli aika huonolla tolalla, ja siinä oli helppo saada näkyvää tulosta aikaan. Lajittelua laajennetaan koko ajan.

”Se on ehkä yksi syy, miksi ihmiset innostuvat mukaan. Lähes viikoittain saamme kyselyjä jostain kaupungin kolkasta, että milloin se tulee meillekin. Vaikka energian käytön kaltaiset asiat voivat olla paljon merkittävämpiä, ne eivät näy arjessa samalla tavalla”, Kinnunen sanoo.

Henkilökunnalta tulleen idean perusteella lopetettiin muovipussien käyttäminen kaupungintalon roskakoreissa. Kuuden kuukauden jälkeen sekä siivoojat että toimiston käyttäjät olivat tyytyväisiä, ja muovipussien käyttöä yksistään kaupungintalolla oli vähennetty 10 000 kappaletta vuodessa.

Standardin mukaan toimiminen ja sertifiointi ovat tuoneet Kemin toimintaan järjestelmällisyyttä ja poikkihallinnollista koordinointia.

Auditoijien raportissa olikin myönteinen maininta yleisestä asenteesta – Kemissä on hyvä ympäristöhenki päällä!

”Se on myös ajan henki. 10 tai 15 vuotta sitten standardin käyttöönotto olisi ollut paljon hankalampaa.”

Toiminta tehostuu

Standardin mukaan toimiminen ja sertifiointi ovat tuoneet Kemin toimintaan ennen kaikkea järjestelmällisyyttä ja poikkihallinnollista koordinointia. Nyt kun asioita dokumentoidaan järjestelmällisesti, enää ei tarvitse tietää, että ”ne tiedot on siellä Liisan takana”.

Kun esimerkiksi koko kaupungin ensiapukorttitiedot löytyvät yhdestä paikasta, voidaan järjestää koulutus kaikille, joiden kortti on vanhentumassa lähiaikoina.

Auditoinnit saattoivat jännittää, mutta osoittautuvat hyväksi ja mukavaksi kokemukseksi.

”Vieraat silmät huomaavat asioita, joihin omat silmät ovat tottuneet. Nyt kaikki tietävät, että asioiden pitää olla kunnossa – auditointiin ei voi mennä takki auki”, Kinnunen korostaa.

Suurta hyötyä tulee myös jatkuvan parantamisen toimintamallista. Sertifioidut organisaatiot eivät saa jäädä laakereille lepäämään, vaan edistymistä pitää tavoitella ja seurata jatkuvasti.

”Kestävän aikakautemme ensi vaiheet ovat olleet erittäin lupaavia. Kahden vuoden kokemukset ovat vahvistaneet uskoamme siihen, että on mahdollista sovittaa yhteen ympäristöllisesti kestävä toiminta, resurssiviisaus ja taloudellisuus sekä kaupungin veto- ja pitovoima. Olemme oikealla tiellä, joskin vasta polun alkupäässä”, Nissinen tiivistää.

TEKSTI: Anne Hänninen