Siirry sisältöön

Tietoa standardeista kuntatoimijoille

On lukuisia standardeja, joista kunnat voivat hyötyä - käyttämällä niitä itse tai hankkimalla tuotteita tai palveluja yrityksiltä, jotka käyttävät standardeja. Standardit ovat laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden tae, niiden avulla voi välttyä monilta yllätyksiltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta. Esittelemme sinulle joitakin kunnille tärkeitä aihealueita ja niihin liittyviä standardeja. Hyödyllisiä standardeja on kuitenkin joka lähtöön. Tutustu sivustoomme tai ota meihin yhteyttä, niin kerromme sinulle lisää!

Standardi ja sertifikaatti

Standardit ovat yhdessä sovittuja toimintatapoja tai pelisääntöjä – asiakirjoja, joissa määritetään esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen toimintaa, ominaisuuksia tai vaatimuksia. Suomessa standardisoinnista vastaa SFS yhdessä yhdeksän eri aloja edustavan toimialayhteisönsä kanssa.

Mikä on standardi?

Suomalainen standardisointijärjestelmä

Standardien vaatimustenmukaisuutta arvioivat sertifiointilaitokset. Jos sertifiointilaitos toteaa tuotteen, järjestelmän, palvelun tai henkilön standardin esittämien vaatimusten mukaiseksi, voi se myöntää tästä sertifikaatin. Standardin käyttö ei kuitenkaan edellytä sertifikaattia.

Lue lisää vaatimustenmukaisuudesta ja sen täyttämisestä.

Parempaa johtamista

Kunnat ja kaupungit, kuten mitkä tahansa organisaatiot, voivat suunnitella, kehittää ja ohjata toimintaansa yhtenäisellä tavalla johtamisjärjestelmän avulla. Usein johtamisjärjestelmän luomiseen käyetään johtamisen standardeja, jotka jakautuvat lukuisille eri aihealueille – johtamisen standardeja on moniin tarpeisiin.

Standardeilla saat johtamiseen kunnassasi läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä. Ota johtamisen standardit työkaluiksi toimivamman ja tehokkaammam kunnan johtamiseen!

Esimerkkejä johtamisen standardeista ja niiden hyödyistä.
Johtamisen standardit ovat avain menestykseen – kaikissa organisaatioissa.

Lue lisää ja katso video johtamisen standardeista.

Kemin kaupungilla on käytössään ympäristöjohtamisen standardi ISO 14001. Kemi on saanut standardista apua kestävän kehityksen edistämisen lisäksi kunnan muidenkin toimintojen kehittämiseen. Tästä voit lukea lisää tämän sivun osiossa Kestävyydestä hyvinvointia ja vetovoimaa kuntiin. Tutustu myös case Kemiin.

Standardeista apua julkisiin hankintoihin

Julkisia hankintoja säädellään hankintalaissa, joka perustuu EU-direktiiviin. Lailla pyritään tehostamaan julkisten varojen käyttöä, edistämään laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvaamaan tasapuolinen tarjouskilpailu.

Julkisten hankintaprosessien tyypillisin virhe koskee vertailuperusteiden asettamista tarjouspyynnöissä (Hankintaprosessien virheet markkinaoikeudessa 2017–2019). Tarjoajat eivät ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella aina pysty arvioimaan, miten tarjouksia tullaan vertailemaan.

Standardeja voi käyttää hankintakohteen määrittelyssä niin tarjouspyynnöissä kuin tarjouksissa. Niillä hankintayksikön on helppo kuvata hankinnan kohdetta ja tarjoajan ymmärtää siihen liitetyt vaatimukset. Standardit tuovat selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta hankintaprosesseihin. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä, vähentävät virheitä ja säästävät sekä aikaa että rahaa.

Standardit tuovat selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta hankintaprosesseihin. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä, vähentävät virheitä ja säästävät sekä aikaa että rahaa.

Suomessa tehdään julkisia hankintoja noin 47 miljardilla eurolla vuodessa. Tästä kuntien ja kuntayhtymien osuus on 2/3. Ei ole samantekevää, mihin tämä veroilla kerätty valtava rahasumma menee. Hankinnat ovat osa johtamista ja strategisia valintoja – mitä hankintoja päätetään tehdä ja millaisia vaikutuksia niillä on?

Hankintalain mukaan julkisissa hankinnoissa on pyrittävä ottamaan huomioon ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat. Standardien avulla on mahdollista huomioida hankintojen vastuullisuus ja kestävän kehityksen mukaisuus. Standardit myös varmistavat kuntalaisille tarjottujen tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden ja laadun.

Standardien avulla on mahdollista huomioida hankintojen vastuullisuus ja kestävän kehityksen mukaisuus. Standardit myös varmistavat kuntalaisille tarjottujen tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden ja laadun.

Standardisoinnin asiantuntijoiden ja julkisista hankinnoista vastaavien tahojen välille tarvitaan yhteistyötä, jotta hankinta-ammattilaisten tieto standardeista ja niiden merkityksestä kasvaa ja hyödyttää heitä työssään.

Tutustu eri alojen standardeihin sivustomme lisäksi verkkokaupassamme, joka on myös standardien suomalainen tietokanta. Verkkokaupassamme voit muun muassa tarkastella standardien soveltuvuusalueita ja sisällysluetteloita.

Lue myös:

Standardit ovat vastuullisuuden työkaluja

Standardeja on kaikkialla ympärillämme. Kuvassa esitetään useita asioita ja toimintoja, joihin standardit tuovat lisää laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta.
Standardit toimivat monien asioiden taustalla ja lisäävät turvallisuutta, yhteentoimivuutta sekä laatua.

Työkaluja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen

Laatua ja turvallisuutta terveyspalveluihin

Standardien avulla terveyspalvelujen tarjoaja voi arvioida palvelujensa ja toimintansa laatua ja turvallisuutta. Standardit ovat työkaluja, joilla palveluja voidaan kehittää ja näin varmistaa niiden laadukkuus. Standardit tehostavat toimintaa ja mahdollistavat myös terveyspalvelujen laadun vertailun.

Terveydenhuollon laatustandardi SFS-EN 15224:2016

  • sopii kaikkien terveyspalveluja tarjoavien organisaatioiden käyttöön riippumatta niiden tyypistä, koosta tai tuottamista palveluista
  • korostaa asiakaskeskeisyyttä ja vuorovaikutusta niin organisaation sisällä kuin henkilökunnan ja asiakkaiden välillä
  • painottaa riskien sekä asiakkaalle tuotetun kokonaispalvelun hallintaa.

Terveydenhuoltoalalla on paljon erilaisia standardeja. Ne käsittelevät muun muassa lääkintätiloja, sairaalatarvikkeita, apuvälineitä ja lääkinnällisiä laitteita. Tutustu alan standardeihin verkkokaupassamme.

Standardeilla apua ikääntyvän väestön tarpeisiin

Väestön ikääntymiseen liittyy monenlaisia haasteita, joihin löytyy ratkaisuja standardeista. Ikääntyminen lisää vanhusten palvelujen tarvetta. Suomessa vanhusten palveluja säädellään lailla ja ohjataan laatusuosituksella. Apua ja ohjeita ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon eri osa-alueille saa myös julkaisusta CEN/TS 17500 Ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon laatu.

Samalla kun väestö vanhenee, työikäisten määrä vähenee. Ikääntyvän työvoiman haasteisiin ja työvoimapulaan voi hakea apua standardeista. Ne antavat ohjeita ikäystävällisten työolojen luomiseen ja ikääntyneiden työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen (ISO 25550). Väestön vanheneminen johtaa siihen, että työelämässä on koko ajan enemmän myös omaishoitajina toimivia ihmisiä. Standardeista organisaatiot saavat apua ja ohjeita siihen, miten voivat huomioida ja tukea omaishoitajina toimivia työntekijöitään (ISO 25551).

Erilaiset teknologiaratkaisut voivat mahdollistaa vanhusten itsenäisemmän elämän ja asumisen kotona pidempään ja näin vähentää hoitoalan kuormitusta. Teknologioiden turvallisuus, yhteensopivuus ja tietoturva ovat äärimmäisen tärkeitä. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa standardeilla.

Jos haluat tietää lisää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan standardeista ja standardisoinnista, ota yhteyttä!

Kimmo Konkarikoski, standardisointipäällikkö
Yhteinen Toimialaliitto YTL ry
kimmo.konkarikoski@ytl.fi
040 579 4393

Tutustu myös näihin:

Standardeilla voidaan laskea jätehuollon kustannuksia

Kunnat vastaavat kotitalouksien jätehuollosta. Lisäksi ne huolehtivat julkisen palvelutoiminnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutustoiminnan yhdyskuntajätteistä. Kunnilla on myös toissijainen vastuu elinkeinoelämän jätteistä, mikäli palvelua ei ole kohtuudella saatavilla markkinoilta.

Kuntien jätehuoltoa varten perustetut jätelaitokset ostavat tarvitsemansa palvelut yksityisiltä yrityksiltä kilpailuttamalla ne julkisina hankintoina. Kilpailutuksissa kannattaa hyödyntää standardeja, joissa esitetään vaatimuksia jäteautoille ja -astioille. Näin ei tarvitse itse tarkemmin määritellä välineistöä – tiedot löytyvät standardeista.

Jäteautojen vaatimuksia esittää standardi SFS-EN 1501. Sen osat 1, 2, 3, 4, 5 käsittelevät eri autotyyppejä sen mukaan, ovatko ne edestä, sivulta vai takaa kuormattavia. Erityishuomiota on kiinnitetty henkilöstön turvallisuuteen.

Jäteastioille on omat standardinsa riippuen siitä, onko astiassa pyörät vai ei. Pyörällisiä astioita käsittelee standardi SFS-EN 840, osat 1, 2, 3, 4, 5, 6, ja pyörättömiä standardi SFS-EN 12574, osat 1, 2, 3.

Syväkeräysastioille sovelletaan standardia SFS-EN 13071, osat 1, 2, 3.

Standardit seuraavat alan viimeisintä kehitystä. Tekniikan ja tietojärjestelmien kehittyessä on jätehuollon standardeihin lisätty muun muassa jätteen pinnan korkeuden seurantaa. Kun jäteastia tyhjennetään vasta kun se on täynnä, säästyy kustannuksia. Standardeilla halutaan vaikuttaa myös jäteautojen energiankulutukseen ja täten kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.

Jätteenkuljetukselle on suunniteltu myös eurooppalaista palvelustandardia. Yhteisen standardin valmistelu on kuitenkin ollut haasteellista, sillä jätehuollon lainsäädännössä ja käytännöissä on eroja Euroopan eri maiden välillä.

Jos jätehuoltoon liittyvät standardit kiinnostavat, kerron sinulle lisää!

Suvi Pasanen, asiantuntija
Yhteinen Toimialaliitto YTL ry
suvi.pasanen@ytl.fi
050 328 5413

Kuntien ja kaupunkien toimintoihin ja palveluihin liittyviä standardeja
Kaupunkien ja kuntien palveluihin ja toimintoihin liittyy lukuisia eri standardeja.

Kestävyydestä hyvinvointia ja vetovoimaa kuntiin

Hyvinvointia kestävän kaupunkikehityksen standardisoinnilla

Kaupungeissa asuvien osuus kasvaa huimaa vauhtia kaikkialla maailmassa. Se asettaa haasteita niin sosiaaliselle kuin ekologiselle kestävyydelle. Kaupungistumiseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja, joilla pystytään tukemaan kaupungeissa asuvien elämänlaatua sekä elinympäristön turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kestävän kaupunkikehityksen standardisoinnin tavoitteena on edistää niin kaupunki- kuin maaseutualueidenkin elinvoimaisuutta, kestävää kasvua ja asukkaiden hyvinvointia. Pyrkimys on edistää vähähiilisiä, älykkäitä ja innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi energian käytössä, talotekniikassa ja liikenteessä. Standardeilla kehitetään malleja, työkaluja ja tekniikoita, jotka edistävät kestävän kehityksen toteutumista kaupunkien ja kuntien kaikessa toiminnassa.

Standardit palvelevat kaupunkeja, kuntia sekä alue- ja paikallishallintoa johtamisessa, suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnan arvioinnissa. Yhteistyöllä laadituilla standardeilla voidaan edistää hyvien toimintamallien ja käytäntöjen levittämistä ja monistamista.

Kestävää kaupunkikehitystä on standardisoitu globaalisti jo usean vuoden ajan. Alan eurooppalainen standardisointi käynnistyi vuonna 2020.

Nyt on aika vaikuttaa!

Osallistumalla kestävän kaupunkikehityksen standardisointityöhön suomalaiset kaupungit ja kunnat voivat vaikuttaa siihen, että eurooppalaisissa standardeissa otetaan huomioon myös suomalaiset näkökulmat ja erityispiirteet. Mikä on tärkeää suomalaisten kaupunkien ja kuntien tulevaisuudelle?

Lisätietoja

Sari Sahlberg

Asiantuntija
Soita: +358 50 361 6249
Viesti: sari.sahlberg@sfs.fi

Lue lisää:

Ympäristöstandardista apua kestävän kehityksen lisäksi kunnan toimintojen kehittämiseen

Kaupunkien ja kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä. Monet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet tehdään kunnissa. Kuntien ilmasto- ja ympäristötyöllä on myös suuri vaikutus asukkaisiin ja sidosryhmiin. Ympäristötyö on mainetyötä, joka lisää kunnan veto- ja elinvoimaisuutta.

Ympäristötyössä johtaminen on avainasemassa: ympäristötoimien tulee sisältyä niin kunnan strategiaan kuin talousarvioonkin. Ympäristötyöhön on panostettava, mutta sillä saavutetaan myös säästöjä. Työn tavoitteita on hyvä pilkkoa pienemmiksi välitavoitteiksi, kuten Kemi on tehnyt hyödyntäessään ympäristöstandardia kestävän kehityksen edistämisessä.

Kemin kaupunki on käyttänyt ympäristötyönsä tukena ympäristöasioiden hallinnan standardia ISO 14001. Kaupunki on saanut myös sertifikaatin standardin vaatimukset täyttävästä toiminnasta. Ympäristötyön edistämisen lisäksi standardin käyttö on kehittänyt kaupungin hallinnollisia toimintoja.

  • Standardiin perustuvasta toimintamallista saa konkreettista apua kestävään kehitykseen ja ympäristön huomioimiseen kaikessa kunnan toiminnassa, päätöksenteossa ja strategiassa.
  • Standardi tuo kunnan toimintoihin lisää tavoitteellisuutta, järjestelmällisyyttä ja jatkuvaa parantamista.
  • Standardi tuo poikkihallinnollista yhteistyötä sekä lisää tiedon ja hyvien käytänteiden jakamista.
  • Kunnan toimintojen tehokkuus lisääntyy standardin mukaisten selkeämpien työnkulkujen ja ajan säästön kautta.
  • Standardin mukaisella toiminnalla kunta pystyy kertomaan kestävän kehityksen mukaisista arvoistaan ja toimimaan yrityksille ja kuntalaisille esimerkkinä resurssiviisaasta toiminnasta.
  • Ympäristöstandardin käyttö on kilpailutekijä, joka lisää kunnan vetovoimaisuutta.
  • Standardi motivoi ja sitouttaa kunnan työntekijöitä omaan työhönsä ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

Tietoturva ja tietosuoja kuntoon standardeilla

Digitaalisessa toimintaympäristössä on riskejä ja uhkia, jotka voivat kohdistua siellä tapahtuvaan toimintaan tai tietoaineistoihin, kuten henkilötietoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä selvitti vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla, joita ovat terveydenhuolto, rahoitusmarkkinat, energia- ja vesihuolto, liikenne sekä digitaalinen infrastruktuuri. Tarkastelussa olivat myös julkisen hallinnon merkittävät kriittiset tietojärjestelmät (pl. turvallisuusviranomaisten verkot ja järjestelmät).

Selvitykseen perustuen valtioneuvosto vahvisti kesäkuussa 2021 periaatepäätöksen, jonka mukaan kriittisten toimialojen suurimpien ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen kannalta merkittävimpien toimijoiden tulee osoittaa käyttävänsä tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää ISO/IEC 27001-sertifioinnilla tai sitä vastaavalla yleiseen tietoturvastandardiin perustuvalla sertifioinnilla vuoden 2025 loppuun mennessä. Kyseessä olevat toimijat määritellään sektorikohtaisesti toimenpiteen täytäntöönpanovaiheessa.

Onnistunut ja hallittu tietoturva parantaa organisaatioiden toiminnan jatkuvuutta, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. ISO/IEC 27001 -standardi on työkalu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän luomiseen ja sen jatkuvaan parantamiseen. Tietoturvassa on kyse ennen kaikkea toimintamalleista. Standardi tukee ja edistää tietoturvan johtamista kaikissa organisaatioissa, ja sen avulla kuntaan tai mihin tahansa organisaatioon voidaan kehittää toimiva tietoturvakulttuuri. Tämä on tärkeää, sillä tietoturva-asioita ei pidä eikä voi kokonaan ulkoistaa organisaation ulkopuoliselle taholle.

Lue lisää:

Lisätietoja

Marjo-Rita Juntunen

Asiantuntija
Soita: +358 50 4639 070
Viesti: marjo-rita.juntunen@sfs.fi

Varaudu riskeihin ja häiriötilanteisiin

Pandemiat, luonnon ääri-ilmiöt, kyberhyökkäykset, terrorismi – erilaiset uhkat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, ja ne vaikuttavat kaikkien organisaatioiden, niin yritysten kuin kuntienkin toimintaan. Kunnilla on vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista ja peruspalveluista. Veden- ja lämmönjakelun, jätehuollon, sote-palveluiden tai koulutuksen järjestämisen pitää toimia kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Kunnat ylläpitävät osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Varautumalla ennalta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on niistä toipuminen nopeampaa ja vahingot ja kustannukset pienempiä. 

Varautumisen perustana voi käyttää jatkuvuuden hallintajärjestelmää. Jatkuvuudenhallinta tarkoittaa sitä, että kunnassa tunnistetaan sen toiminnan riskit, uhkat, häiriötilanteet ja riippuvuudet. Hallintajärjestelmän avulla kunnassa pystytään arvioimaan uhkien vaikutukset ja suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintatavat häiriötilanteiden varalle. Näin toiminnan jatkaminen tilanteesta huolimatta on mahdollista. 

Hallintajärjestelmän rakentamisessa ja toteuttamisessa auttaa ISO 22301 Jatkuvuudenhallintajärjestelmä. Erilaisten riskien hallintaan saa apua standardista ISO 31000 Riskienhallintaohjeet

Tutustu myös näihin:

Lisätietoja

Janne Kalli

Johtava asiantuntija
Soita: +358 44 050 0439
Viesti: janne.kalli@sfs.fi

Turvallisuutta liikunta- ja leikkipaikoille

Kuntalaisten on voitava liikkua ja toimia turvallisesti urheilu-, ulkoilu- ja leikkipaikoilla. Turvallisuudesta määrätään laissa, jonka toteutumisesta kunnan liikunta- ja leikkipaikoilla vastaa kunta.

Standardit auttavat täyttämään lainsäädännön vaatimukset. Niitä kannattaa hyödyntää leikki- ja liikuntapaikkojen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi huollossa sekä puhtaanapidossa. Standardit on hyvä ottaa huomioon myös hankintojen yhteydessä vaatimusmäärittelyissä ja urakoitsijan tai laitetoimittajan valinnassa.

Standardeja on laadittu muun muassa leikkikenttävälineille, niiden materiaaleille ja testausmenetelmille, urheilukatsomoille, parkour- ja skeittialueille, uimahalleille, urheilukentille, liikuntahallien pintarakenteille ja tekonurmille. Myös erilaisia ulkoilualueille ja liikuntapaikoille luotuja opastus-, ohjaus- ja kieltomerkkejä on standardisoitu. Merkit kertovat kaikenkielisille selkeästi ja ymmärrettävästi yhteisistä toimintatavoista ulkoilualueilla.

Kysy minulta lisää!

Suvi Pasanen, asiantuntija
Yhteinen Toimialaliitto YTL ry
suvi.pasanen@ytl.fi
050 328 5413

Lue lisää:

Standardit – työkaluja turvallisten liikunta- ja leikkipaikkojen sekä laadukkaiden palvelujen rakentamiseen ja tuottamiseen

Standardit lisäävät liikunta- ja leikkipaikkojen turvallisuutta

Standardi avuksi kuntokeskusten infektiontorjuntaan

Sujuvaa yhdessäoloa ulkoilualueilla

Osallistu, vaikuta ja hyödy 

Standardisointi tarjoaa erinomaisen alustan, missä eri sidosryhmät voivat kehittää yhteisiä, yli sektorirajojen meneviä innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Standardisointi on yhteisten pelisääntöjen ja parhaiden käytäntöjen luomista. Suomessa seurataan eurooppalaista ja globaalia standardisointityötä ja osallistutaan standardien laadintaan ja kommentointiin. Tarvittaessa tehdään myös suomalaisia standardeja.

Standardisointityöhön osallistumalla pysyt parhaiten ajan tasalla oman aihealueesi kehityssuunnista ja niihin vaikuttavista standardeista. Näin pystyt hyvissä ajoin huomioimaan ne omissa suunnitelmissasi ja toiminnassasi.

Kuvio siitä, miten organisaatio saa standardeista parhaiten strategista hyötyä

Lue lisää, miten voit osallistua standardisointiin ja miksi se kannattaa.