Turvallisuus on kaiken a ja o huvipuistolle
Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä on saanut standardointityöstä paitsi hyötyä myös iloa. Hänen neuvottelutaitonsa nousivat arvoon arvaamattomaan huvipuistolaitteiden turvallisuusstandardeja rakennettaessa.
Särkänniemestä standardointityön kautta kansainvälisiin tehtäviin
Vuoristoradan pudotuksissa kirkuvalle voi pälkähtää päähän kysymys: onko tämä kieputtelu turvallista?
Huvipuistolaitteilla on jo vuodesta 2015 ollut niiden turvallisuutta määrittävät standardit. Särkänniemen huvipuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä oli mukana standardointityössä, josta ei puuttunut värikkäitä vaiheita.
Aloitteen standardeista teki Venäjä, joka sai siksi vetovastuun standardointityöstä. Ensimmäiseen kokoukseen kiinalaisten ryhmästä pääsi viisumiongelmien takia mukaan vain tulkki. Kiinalaiset halusivat standardiin mukaan pomppulinnat, mutta kaikki muut maat olivat tätä vastaan. Sairastapauksen takia ryhmän puheenjohtajaa piti vaihtaa, mutta Venäjän uudella ehdokkaalla ei ollut oikeutta matkustaa maan ulkopuolelle.
Monissa käänteissä Seppälän hyvät neuvottelutaidot tulivat tarpeeseen.
”Aluksi jännitti, onko minulla laskentaekonomina mitään annettavaa teknisten huippuasiantuntijoiden joukossa. Sain itse asiassa vähän liikaakin arvostusta neuvottelutaidoista, kun pystyin auttamaan asiantuntijoita saamaan heille tärkeitä asioita läpi”, Seppälä arvioi.
Kiinalaiset saatiin luopumaan pomppulinnoistaan antamalle heille yhden osa-alueen työstöryhmän puheenjohtajuus, ja uudeksi puheenjohtajaksi neuvoteltiin lopulta matkustuskykyinen ihminen.
Osallistuminen tuo ystäviä ja neuvonantajia
Suomalaiset ovat usein varovaisia oman osaamisensa suhteen.
”Standardointiin kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan – se antaa paljon henkilökohtaisesti ja organisaatiolle. Ei tarvitse olla tekninen osaaja, olen itse siitä elävä esimerkki.”
Seppälän mukaan standardoinnissa mukana olo on laajentanut omaa osaamista, tuonut hyviä kontakteja ja myös hyviä ystäviä. Työ avasi ovia myös kansainvälisen huvipuisto- ja attraktioliiton luottamustehtäviin, joissa hän on edennyt aina liiton EMEA-alueen puheenjohtajaksi asti.
Myös Särkänniemen huvipuisto on saanut osansa. Sen tunnettuus on nyt paljon suurempi kuin koko edellyttäisi, mikä on avuksi laitehankinnoista neuvoteltaessa tai neuvoja kysyttäessä.
”Meillä on hyvät näkymät myös uusiin trendeihin. Pääsemme pohtimaan niiden tuomista Suomeen eturintamassa”, Seppälä toteaa.
Turvallisuus on mainekysymys
Turvallisuus on huvipuistoalalla avainasemassa ja mitä suurimmassa määrin mainekysymys. Suomalaistenkin huvipuistojen etu on, että kaikkialla maailmassa puistot olisivat mahdollisimman turvallisia.
”Jos vaikkapa Intiassa tapahtuu onnettomuus huvipuistolaitteessa, se koskettaa meitäkin, vaikka olosuhteet voivat olla hyvin erilaiset”, Seppälä korostaa.
Kansainvälisen standardointijärjestön ISOn globaalit standardit ja niiden kanssa harmonisoidut eurooppalaiset EN- ja amerikkalaiset ASTM-standardit kattavat turvallisuuden laitteiden suunnittelussa, käytössä ja ylläpidossa.
Standardit apuna valvonnassa
Standardeja hyödynnetään huvipuistojen turvallisuuden valvonnassa, jota Suomessa hoitaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
”Standardit antavat selvät suuntaviivat, miten laitteiden turvallisuudesta voidaan varmistua. Niissä on suhteellisen yksityiskohtaisesti kerrottu, miten mikäkin kohta voidaan toteuttaa, jotta laitteista ei aiheutuisi vaaraa asiakkaille”, Tukesin ylitarkastaja Petteri Mustonen sanoo.
Vaarojen poistaminen on valvonnan a ja o. Turvallisuudessa ylimmän vaatimustason asettaa kuluttajaturvallisuuslaki, jonka mukaan palvelut eivät saa aiheuttaa vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle.
Tukes arvioi valvontakäynneillään huvipuistoissa turvallisuusjohtamisen kokonaisuutta. Laitteiden, välineiden ja rakenteiden lisäksi arvioitavana ovat muun muassa turvallisuustavoitteet, seuranta ja henkilökunnan turvallisuusosaaminen. Painopiste on aina ennakoinnissa, laitetasolle tarkastuksissa mennään vain harvoin.
”Valvontakäynneillä kerromme palveluntarjoajille usein standardeista ja siitä, miten niitä voidaan hyödyntää oman turvallisuustyön kehittämisessä, esimerkiksi uusien välineiden hankinnassa”, Mustonen toteaa.
Standardien avulla tilaaja voi varmistua siitä, että tilattu laite vastaa lupauksia ja turvallisuusvaatimuksia.