Abstraktit standardit
Tuttavani kysyi minulta muutama päivä sitten, miksi ne standardit sisältävät niin kuivaa tekstiä. Vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä kysymystä tuli varsinkin työsuhteen alussa pohdittua paljon.
Standardit suunnitellaan aina suuren ja heterogeenisen yleisön käyttöön. Kun laaditaan esimerkiksi ISO-standardia, sen kohdeyleisönä on tietystä toiminnasta kiinnostuneet tahot, maailmanlaajuisesti. Kyseessä on maailmanlaajuinen standardi johonkin tiettyyn toimintaan, mutta tämän toiminnan käytännön toteutus on aina omanlaisensa.
Ja hyvä niin.
Olisi peräti haitallista, jos kaikki toiminta olisi kloonattu samanlaiseksi kaikkialla. Tämä altistaisi toiminnan katastrofaalisille riskeille. Heterogeenisyys ei välttämättä ole tehokkainta, mutta sen mukana tulee sisäänrakennettua resilienssiä.
Tarkoituksena ei siis ole yhdenmukaistaa konkreettista toimintaa vaan niiden lopputulemaa. Standardissa tätä tavoitellaan esimerkiksi vaatimuksilla siitä, mitä tulisi tehdä. Standardit eivät ota kantaa siihen, kuinka tämä vaatimus tulee täyttää tai saavuttaa.
Mistä lisää konkretiaa?
Kuiva abstraktius siis kuuluu täysimääräisiin standardeihin. Mikäli kuitenkin kaipaat konkretiaa, astetta enemmän sitä löytyy niin sanotuista alemmanasteisista standardeista, joita ovat tekniset spesifikaatiot (TS) ja tekniset raportit (TR). Nämä julkaisut voivat olla itsenäisiä dokumentteja, jotka myöhemmin kasvavat standardin asemaan, tai ne voivat olla jo olemassa olevan standardin konkreettista täytäntöönpano-ohjeistusta.
Standardin tyyppi tai luonne vaikuttaa koetun abstraktiuden tasoon.
On olemassa niin sanottuja standardisarjoja, joissa sarjan pääjulkaisuna on vakiintuneen aseman saavuttanut standardi. Päästandardia tukemaan on laadittu soveltavia ja konkretiaan meneviä teknisiä spesifikaatioita ja raportteja.
Myös standardin tyyppi tai luonne vaikuttaa koetun abstraktiuden tasoon. Pakkausten merkintästandardit ovat hyvin yksioikoisia, eivätkä ne juuri jätä soveltamisen varaa. Mutta kun puhutaan ohjeistus- tai vaatimusstandardista organisaation johtamiseen, tilanne on aivan eri. Tämänlainen standardi on esimerkiksi hyvin suosittu toiminnan laatua ja asiakastyytyväisyyttä käsittelevä ISO 9001.
Jumppaa standardin soveltamista
Standardin soveltaminen kysyy asiantuntemusta ja vaivannäköä. Puhun tästä usein ”jumppana”. Jumppaa voi helpottaa palkkaamalla personal trainerin – jos siis kokee tarvitsevansa konsultin apua.
On täysin ymmärrettävää, että standardien abstraktius aiheuttaa lukijassa harmitusta. Koen saman tunteen joka kerta kuntosalilla ennen seuraavaa hapottavaa mutta kehittävää kyykkysarjaa. Mikäli sovellat standardia, haluan luoda sinulle itsevarmuutta muistuttamalla omasta huippuosaamisestasi.
Sinä tunnet oman organisaatiosi toiminnan paremmin kuin yksikään ulkopuolinen konsultti tai standardien asiantuntija. Jos joku löytää standardin abstraktin kytköksen organisaatiosi toimintaan, se olet juuri sinä. Tarvitaan vain ammattitaitoa ja ymmärrystä kyseisestä toiminnasta, sen käytännön ilmentymästä organisaatiossasi sekä ripaus standardien sisälukutaitoa eli ymmärrystä siitä, minkä luonteinen standardi on kyseessä.
Janne Kalli
Kirjoittaja on standardoinnin johtava asiantuntija SFS:ssä.