Standardi siivittää suomalaisyrityksen samalle viivalle kansainvälisten kilpailijoiden kanssa

Temet International Oy Ltd:n tehtaalla Helsingin Herttoniemessä on tiivis tekemisen meininki ja työn touhu. Suuri suojalaitteiden tilaus on loppusuoralla ja viimeistely pitää tehtaan väen kiireisenä.

Samantyyppistä vilskettä riittää toivon mukaan tulevaisuudessakin – etenkin kun kansainvälinen väestönsuojastandardi ISO 22359 on tullut käyttöön vuonna 2024. Temet on ollut alusta asti mukana sen tekemisessä. Maailmanlaajuinen standardointijärjestö ISO perusti väestönsuojastandardia valmistelevan työryhmän syksyllä 2021 nimenomaan Temetin aloitteesta.

– Olemme saaneet jo valmisteluvaiheessa erittäin paljon julkisuutta. Temet on profiloitunut standardialoitteen tekijäksi ja toimijaksi, joka haluaa parantaa väestönsuojien laatua kansainvälisellä tasolla. Lisäksi olemme saaneet joukon uusia kansainvälisiä kontakteja, joista on jo nyt hyötyä liiketoiminnallemme, kertovat Temetin toimitusjohtaja Juha Simola ja neuvonantaja Jyrki Ronkainen.

Yhtenäisten periaatteiden puuttuminen on vaikeuttanut kilpailua

Temet on kansainvälisellä mittapuulla johtava räjähdyssuojauksen, CBRN-suojauksen ja ilmanvaihtoratkaisujen kehittäjä, valmistaja ja toimittaja. Yritys juhli 70-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2023.

Yhtiön asiantuntemus, kokemus, tuotteet ja palvelut liittyvät väestönsuojeluun, sotilas- ja kriisinhallinnan tarpeisiin sekä erilaisiin teollisuuskohteisiin. Temetin ydinosaamista ovat väestönsuojat.

– Olemme kehittäneet erittäin kustannustehokkaan tavan rakentaa toimivia väestönsuojia, joista tullaan hyväkuntoisina ulos. Vahvuutemme on pitkistä perinteistä johtuva datamalli. Meidän hallussamme on koko ketju eikä vain sen osia, kuten kilpailijoilla, Juha Simola sanoo.

Suomessa lainsäädäntö ohjaa väestönsuojien suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa. Sen sijaan kansainvälisillä markkinoilla vastaavaa sääntelyä ei ole kaikkialla. Tästä syystä väestönsuojien suunnittelun ja rakentamisen taso on maailmalla kirjavaa. Virheitä on ilmennyt niin suunnittelussa, toteuttamisessa, käytössä kuin huollossa. Tämä hankaloittaa kilpailua, etenkin jos valttina on korkea laatu.

– Kun väestönsuojan suunnittelu on tehty huonosti, siihen on hankala myydä laadukasta toteutusta. Olemme havainneet, että väestönsuojien rakentamisessa, käytössä ja huoltamisessa on paljon epäkohtia, jotka voitaisiin korjata yhteisillä toimintaperiaatteilla, Jyrki Ronkainen kertoo.

Laadukkaita väestönsuojia perunakellareiden sijaan

Väestönsuojastandardi siivittää alan toimijat samalle viivalle kansainvälisessä kilpailussa. Standardi yhtenäistää käytäntöjä maailmanlaajuisesti ja antaa ohjeita niin väestönsuojien suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön kuin huoltoon.

Jos väestönsuojaa tarvitseva asiakas kilpailuttaa hankintansa standardin mukaisesti, kaikki voittavat. Väestönsuojasta tulee toimiva ja asiakas voi vertailla suojan toteuttajia helposti keskenään. Lisäksi yritykset kilpailevat samat kriteerit täyttävillä suojilla.

– Toivomme, että standardi tuo asiakkaalle lisää ymmärrystä palvelun ja tuotteen ostamiseen. Tavoitteena on, että asiakas ei enää vertaisi meidän väestönsuojiamme perunakellareihin vaan samoin periaattein tehtyihin väestönsuojiin, Simola toteaa.

Jouhevasti edennyt prosessi yllätti sujuvuudellaan

Standardit ovat markkinalähtöisiä, eli ne saavat alkunsa alan toimijoiden tunnistamista tarpeista. Temetin ehdotus väestönsuojastandardin laatimisesta sai kunnolla tuulta purjeisiin syksyllä 2021, kun standardin työstämiseen perustettiin kansainvälinen WG10 Preparedness -työryhmä. Siihen kuuluu alan toimijoiden ja yritysten lisäksi asiantuntijoita, viranomaisia, yliopistoja ja muita tutkimuslaitoksia kaikkiaan 11 eri maasta.

Prosessin ennakoitiin kestävän yhteensä 36 kuukautta, mutta ainakin valmisteluvaihe on edennyt odotettua rivakammin.

– Yhteistyö on toiminut loistavasti ja yhteisymmärrys on saavutettu melko helposti. Siitä on ollut hyötyä, että työryhmän puheenjohtaja on suomalainen Pertti Woitsch. Lisäksi työryhmän suomalaiset jäsenet ovat ammattilaisia, joiden tietämystä muut eivät ole kyseenalaistaneet, Ronkainen kertoo.

Hän on tehnyt Woitschin kanssa tiivistä yhteistyötä luonnoksien kirjoittamisessa. Työryhmä on kokoontunut kaikkiaan 14 kertaa. Tapaamiset on kahta lukuun ottamatta järjestetty etäyhteydessä.

– Suurin yllätys on ollut työryhmässä vallinnut yhteistyön sujuvuus ja se, ettei mikään maa tai yksittäinen toimija ole yrittänyt runtata omien etujensa mukaisia näkemyksiä standardiin.

Jouheva prosessi opetti, että kansainvälistä standardia voidaan lähteä tekemään myös suomalaisten pk-yritysten aloitteista, kunhan aihe on riittävän mielenkiintoinen.

– Hyvinkin kevyellä organisaatiolla voi lähteä mukaan ja yksittäinen toimijakin voi vaikuttaa, Simola ja Ronkainen toteavat tyytyväisinä.