Siirry sisältöön
30.9.2025 Uutinen

Tulevaisuusselonteko: Suomen on oltava aktiivinen kansainvälisessä standardoinnissa

Elämme epävarmuuden aikaa, jossa erilaisten skenaarioiden pohtiminen ja varautuminen korostuvat. Valtioneuvosto on julkaissut tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan, joka käsittelee Suomen tulevaisuuden mahdollisia kehityssuuntia. Tulevaisuusselonteko pitää standardointia keskeisenä osatekijänä Suomen tulevaisuusvalmiudelle.

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain kaksiosaisen tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä tulevaisuuteen vaikuttavia muutoksia. 18. syyskuuta julkaistu tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa esittelee skenaarioita seuraavalle 20 vuodelle. Toinen osa julkaistaan vuonna 2026, ja se keskittyy hallituksen valitsemaan kärkiteemaan.

Tulevaisuusselonteon skenaariot on laadittu viime marraskuussa julkaistun valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysin pohjalta. Toimintaympäristönalyysissä tunnistettiin geopoliittisia, taloudellisia, ympäristöllisiä sekä teknologisia muutoksia, joilla on vaikutusta Suomen tulevaisuuteen.

Standardoinnilla keskeinen rooli – aktiivisuutta tarvitaan

Sekä toimintaympäristöanalyysissä että tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa nousee vahvasti esiin standardoinnin merkitys. Muun muassa ilmastonmuutoksen ja teknologian murroksen vaikutukset ovat globaaleja, mikä korostaa tarvetta kansainväliselle yhteistyölle ja yhteisten standardien kehittämiselle. Standardeista on tullut myös strateginen ja geopoliittinen kilpailutekijä.

Suomen ja Euroopan aktiivinen osallistuminen kansainväliseen standardointiin on tärkeää, jotta voimme vaikuttaa teknologian kehityssuuntiin, varmistaa omien arvojemme ja intressiemme huomioimisen sekä kilpailukykymme vahvistamisen. Tulevaisuusselonteko korostaa erityisesti vaikuttamista datatalouden sekä murrosteknologioiden, kuten tekoälyn, avaruus-, kvantti- ja bioteknologioiden sääntelyyn ja standardeihin.

Tulevaisuusselonteko esittää neljä vaihtoehtoista skenaariota: yhteistyön maailma, teknojättien maailma, blokkien maailma ja murtuva maailma. Standardointi nousee esiin useissa eri konteksteissa ja skenaarioissa ja korostaa sen merkitystä teknologian kehityksen, globaalin hallinnan ja taloudellisen kilpailun näkökulmista.

Standardien puuttuminen lisää riskejä

Yhteistyön maailmassa standardit turvaavat markkinoiden toimintaa ja avointa kilpailua, varmistavat tasapuolisen pääsyn uusiin teknologioihin ja tarjoavat mahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Blokkien ja teknojättien maailmassa standardien puute tai fragmentoituminen nähdään merkittävänä riskinä, joka voi heikentää turvallisuutta, talouskasvua ja palveluiden laatua.

Ilman yhteisiä standardeja tuotteiden ja palvelujen turvallisuus, laatuongelmat ja eettisyys ovat vaarassa heikentyä tai niitä ei pystytä valvomaan. Jos teknologiajätit tai alueelliset blokit määrittävät standardit, voi pienten maiden vaikutusmahdollisuudet heikentyä, ellei niillä ole aktiivista roolia standardointifoorumeilla.

Tulevaisuusselonteko tunnistaa standardoinnin ja sääntelyn kriittisenä elementtinä Suomen tulevaisuusvalmiudelle. Siksi Suomen on oltava aktiivinen kansainvälisessä standardoinnissa.

Kansallisella standardointistrategialla vahvistetaan Suomen tulevaisuutta

Yhteenvetona tulevaisuusselonteosta voidaan todeta, että standardointiin liittyvä osaaminen ja vaikuttaminen tulee nähdä osana strategista varautumista ja teknologista suvereniteettia. Samoja asioita myös SFS Suomen Standardit, SESKO ja Traficom ovat korostaneet puhuessaan kansallisen standardointistrategian puolesta. Standardointistrategiatyö onkin nyt käynnistymässä työ- ja elinkeinoministeriössä, ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2026 puolella.

Myös EU painottaa vuonna 2022 julkaisemassaan omassa ensimmäisessä standardointistrategiassaan standardointiosaamista, aktiivista vaikuttamista maailmanlaajuiseen standardointiin sekä eurooppalaisten arvojen edistämistä standardeilla.

Suomalaisten yritysten aktiivisella ja laajalla standardointiin osallistumisella vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja tulevaisuutta.

Lue myös: Ehdotuksia kansallisen standardointistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi – SFS SESKO Traficom 2025

Lisätietoja

Karina Vikman

Yhteiskuntasuhteiden johtaja
Soita: +358 40 532 1532
Viesti: karina.vikman@sfs.fi