Standardointi haltuun ja Suomen talous kasvuun
Strateginen vaikuttaminen standardeihin on yrityksille yhä tärkeämpi menestystekijä. Suomessa tähän ei kuitenkaan ole ymmärrystä ja osaamista riittävästi, mikä voi heikentää yritysten kilpailukykyä ja Suomen talouskasvua.
Standardit ovat keskeinen osa globaalia taloutta. Niillä määritetään, millaiset tuotteet ja palvelut pääsevät markkinoille, millaisia teknologioita kehitetään ja millä ehdoilla yritykset voivat kilpailla kansainvälisesti. Osallistumalla standardointiin yritykset voivat saavuttaa merkittävän etulyöntiaseman: ne saavat ennakkotietoa toimialaansa vaikuttavista muutoksista ja mahdollisuuden vaikuttaa standardien sisältöön.
Suomessa standardointi tunnetaan hyvin teknisissä asiantuntijapiireissä, mutta standardointiosaaminen keskittyy lähinnä vain pienelle joukolle ja karttuu pääosin vasta työn ohessa. Standardien ja niihin vaikuttamisen strateginen merkitys jää Suomessa liian vähälle huomiolle. Nämä seikat rajoittavat Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa kansainväliseen sääntelyyn ja markkinoihin sekä heikentävät yritysten kilpailukykyä.
Jotta Suomi pystyy parantamaan asemaansa, standardoinnista on käytävä keskustelua ja muodostettava yhteinen näkemys elinkeinoelämän ja eri hallinonalojen kesken. Suomalaisten on myös vaikutettava määrätietoisemmin kansainväliseen standardointiin. Näitä tavoitteita Suomen kansalliset standardointiorganisaatiot SFS, SESKO ja Traficom ajavat parhaillaan myös työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laadittavaan kansalliseen standardointistrategiaan.
Standardointiosaaminen on investointi kilpailukykyyn
Standardointi ei ole vain teknisten yksityiskohtien määrittelyä. Se on yhä useammin osa kauppa-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa sekä geopoliittista vaikuttamista. Yrityksille standardit voivat olla joko markkinoille pääsyn edellytys tai merkittävä kilpailuetu riippuen siitä, tunnistetaanko niiden merkitys ajoissa ja osataanko niitä hyödyntää strategisesti.
Tutkimuksessaan Finnish standardization panel pilot study: Preliminary observations and a research agenda dosentti Jussi Heikkilä käsittelee standardointiosaamista ja -koulutusta Suomessa. Tutkimushaastattelujen perusteella hän erottelee standardointiosaamisen
- standardien sisältöön liittyväksi osaamiseksi: mitä tietoa standardit sisältävät, miten niitä tulkitaan ja sovelletaan käytännössä
- standardointiprosesseihin liittyväksi osaamiseksi: miten standardeja laaditaan
- standardien ja standardoinnin strategiseen merkitykseen ja hyödyntämiseen liittyväksi osaamiseksi.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on enemmän standardien sisältöön liittyvää osaamista kuin osaamista standardointiprosesseista. Heikoimmalla tasolla on tieto ja osaaminen standardien strategisesta hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Tarvitaan siis lisää ymmärrystä siitä, milloin, missä ja miten standardeihin voidaan vaikuttaa.
Koulutus ei vastaa työelämän ja talouden tarpeisiin
Standardointiosaaminen karttuu työelämässä tekemällä oppien tai osallistumalla standardointiryhmän työskentelyyn. Systemaattista standardointikoulutusta ei Suomessa juurikaan ole tarjolla.
Heikkilän tutkimuksen mukaan standardointi näkyy korkeakoulutuksessa vain rajallisesti ja usein satunnaisina sisältöinä yksittäisillä kursseilla. Standardointia tulisi käsitellä koulutuksessa laajemmin kuin vain pelkkänä teknisenä kysymyksenä. Erityisesti tarvitaan ymmärrystä ja osaamista EU sääntelyn ja standardien välisestä suhteesta, standardien taloudellisesta ja strategisesta merkityksestä sekä standardeihin vaikuttamisesta.
Kansallinen standardointistrategia ja yliopistoyhteistyö varmistamaan standardointiosaamista
Kansallisen standardointistrategian tavoitteena on vahvistaa standardoinnin roolia suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tukemisessa. Suomen on ryhdyttävä hyödyntämään standardoinnin mahdollisuuksia aiempaa tehokkaammin ja noustava standardien käyttäjästä niiden laatijaksi. Tämä edellyttää strategisen standardoinnin osaamisen kasvattamista niin korkeakoulutuksessa, yrityksissä kuin päättäjienkin keskuudessa.
Samaan tavoitteeseen SFS ja Vaasan yliopisto pyrkivät vuoden 2026 alussa alkaneella yhteistyöllään, jonka tarkoituksena on liittää standardointi osaksi yliopistokoulutusta ja -tutkimusta. Yhteistyössä keskitytään erityisesti strategisen standardoinnin ja turvallisuusoikeuden koulutukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuden kasvattamiseen. Lainsäädäntö, standardit ja riskienhallinta kytkeytyvät tiiviisti yhteen, ja niiden merkitys näkyy myös yritysten kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edellytyksissä.
Strategisen standardointiosaamisen vahvistaminen on keskeistä, jotta suomalaisten vaikutusvalta kansainvälisessä standardoinnissa kasvaa. Muuten joudumme jatkossakin toimimaan muiden laatimien sääntöjen ja vaatimusten mukaan.
Lisätietoja
