Turvallisuutta standardeista
Mennyt vuosi on osoittanut, että organisaatioiden kannattaa panostaa omaan kriisinkestävyyteensä. Standardeista hyötyvät turvallisuuden kehittämisessä suuret ja pienet organisaatiot sekä koko yhteiskunta.
Yhteiskunnan turvallisuus syntyy pitkälti siitä, että siinä toimivat organisaatiot pystyvät kestämään ja hallitsemaan kriisejä.
”Kun riittävä massa miettii oman organisaationsa turvallisuutta, voimme saavuttaa kriisinkestävyyttä ja -hallintaa laajassa mitassa”, toteaa asiantuntija Janne Kalli SFS Suomen Standardeista.
Jatkuvuuden hallinta ykkössijalla
Turvallisuuden kehittämisessä standardeista voivat hakea apua kaikenlaiset ja kaikenkokoiset organisaatiot julkisella ja yksityisellä puolella. Standardit soveltuvat yhtä lailla kunnille, yhden ihmisen yrityksille kuin monikansallisille jäteille. Turvallisuusstandardien luominen on suhteellisen uutta, sillä niitä on alkanut tulla vasta 2010-luvulla.
Standardit soveltuvat yhtä lailla kunnille, yhden ihmisen yrityksille kuin monikansallisille jäteille.
Standardeissa tärkeimpiin osa-alueisiin kuuluvat organisaation toiminnan jatkuvuuden hallinta, hätätilanteiden hallinta, yhteisöjen kriisinkestävyys, kriisinhallinta sekä CBRNE eli kemiallisten aineiden, biologisten taudinaiheuttajien, radioaktiivisten aineiden, ydinaseiden ja räjähteiden väärinkäytön torjuminen.
”Jatkuvuuden hallinta on standardointityössä selvä ykkönen ja on ollut sitä jo muutaman vuoden. Kriisinhallinta ja CBRNE lähtevät nousuun seuraavaksi”, Kalli sanoo.
Hallittua toimintaa poikkeustilanteissa
Suomessa monet organisaatiot ovat panostaneet jatkuvuuden hallintaan jo ennen standardia ja ovat sittemmin hankkineet sertifikaatin. Standardeista löytyy kattavaa ohjeistusta siihen, kuinka arvioida organisaation, esimerkiksi kunnan, toiminnan ja sen jatkuvuuden kannalta kriittisiä toimintoja.
Kunnille erityisen tärkeä osa-alue on kriittisen infrastruktuurin suojelu, sillä niiden vastuulla on monia yhteiskunnan toiminnalle olennaisia toimintoja. Kuntien on esimerkiksi mietittävä, miten toimia vedenjakelun katketessa, kiristysohjelman päästyä kunnan tietojärjestelmiin tai miten tarkistaa sopimuskumppaneiden taustat.
Toiminnan vaikutusten arviointi on osa tehokasta jatkuvuuden hallintaa, joka johtaa häiriöiden vähentymiseen ja toisaalta niiden johdosta syntyvien poikkeamien hallintaan.
”Tehokas ja ennalta suunniteltu sekä harjoiteltu ja testattu jatkuvuuden hallinta tarkoittaa optimaalista ja hallittua toiminnan alasajoa tai esimerkiksi toiminnan siirtämistä toisaalle”, Kalli kuvailee.
Standardi sparrauskaverina
Kansainvälisessä yhteistyössä standardien merkitys korostuu, sillä niiden käyttäminen ja sertifioinnit ovat käytännössä organisaatioille ainoa keino osoittaa toimivansa tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi Euroopassa ei ole koko EU:n kattavaa lainsäädäntöä yhteiskunnan turvallisuudesta.
Standardien tärkeyttä alleviivaa myös se, että yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät kysymykset koskettavat ihmisiä maailmanlaajuisesti. Turvallisuusuhkat, kuten koronavirus tai terrorismi, eivät noudata valtioiden rajoja. Siksi tarvitaan malleja kansainvälisen yhteistyön tekemiseen.
”Monesti pienet yritykset epäilevät standardien hyötyjä, mutta nekin toimivat usein kansainvälisessä ympäristössä. Niiden kannattaa pitää standardeja työkaluina omien ajatuksiensa haastamiseen. Auttaisiko standardi näkemään, mitkä kaikki turvallisuusasiat pitäisi ottaa huomioon?”
Standardi kannattaakin nähdä sparrauskumppanina, joka ei anna valmiita vastauksia vaan auttaa löytämään juuri organisaation omassa toiminnassa tärkeimmät kehittämiskohteet ja huomioon otettavat asiat.
Standardointia oman osaamisen kehittämiseksi
Myös suomalaiset ovat mukana standardien kehittämisessä. CBRNE on hyvä esimerkki – sen terminologiastandardi on tehty Environicsin, suomalaisen alan asiantuntijayrityksen, johdolla. Termityön pohjalta jatketaan muiden CBRNE-standardien luomista.
Standardointityöhön osallistumisen innokkuus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon standardista ajatellaan olevan hyötyä omalle toiminnalle. Aina tätä ei ole helppo hahmottaa.
”Standardointi on erinomainen keino kehittää omaa osaamistaan kansainvälisesti, parhaimpien asiantuntijoiden kanssa. Eikä mukana tarvitse olla miettimässä standardin sanamuotoja, vaan ryhmässä voi olla seuraamassa ja oppimassa”, Kalli korostaa.
Tutustu myös:
ISO 22301 Turvallisuus ja kriisinkestävyys
Turvallisuusyhteistyötä ja kriisinkestävyyttä standardeilla
CEN-CENELEC Sector Forum on Security: Security standardization matters (pdf)