Siirry sisältöön
27.2.2024 Blogi
Ville Saloranta

Turvallisuus, luotettavuus ja laatu – miksi hitsausteollisuus tarvitsee standardeja?

Jokainen meistä törmää arjessaan valtavaan määrään tuotteita, jotka on valmistettu hitsaamalla. Nämä tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita, koska ne on valmistettu hitsausstandardien mukaisesti. Siksi alan yli 400 standardilla todella on merkitystä.

Hitsauksella on pitkä historia. Metalleja osattiin liittää toisiinsa käyttäen lämpöä ja puristusta jo yli 2000 vuotta sitten. Nykyaikaisen hitsaustekniikan voidaan katsoa alkaneen 1850-luvun puolivälin paikkeilla, kun ensimmäiset kaarihitsausmenetelmät kehitettiin.

Hitsaus on metalliteollisuuden yleisin ja tärkein liittämismenetelmä. Hitsauksen rooli on keskeinen erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa, joka on tärkeimmän vientialamme teknologiateollisuuden suurin toimiala.

Suomessa valmistetaan muun muassa maailman suurimpia risteilyaluksia, painelaitteita, metsä- ja maatalouskoneita, kaivoskoneita, hissejä, nostureita, henkilöautoja, puolustus- ja turvallisuusalan ajoneuvoja ja laitteita sekä hyvin monenlaisia rakennusten metallirakenteita. Kaikkien näiden valmistamisessa tarvitaan hitsausta.

Miten hitsatun tuotteen laatu syntyy?

Hitsatun tuotteen laatu ei synny tarkastamalla vaan seuraamalla laatuvaatimuksia. Laajin tai uudenaikaisinkaan tarkastusmenetelmä ei paranna hitsin laatua. Jos tuotteen on toimittava ongelmattomasti, sen suunnittelua, materiaalinvalintaa, valmistusta ja tarkastusta on valvottava. Tässä hitsausstandardit astuvat kuvaan.

Kun ammattilaiset tekevät työnsä standardeja noudattaen, siitä hyötyy koko kone- ja metallituotteiden arvoketju.

Hitsausstandardit, joita on tällä hetkellä jo yli 400, ovat horisontaalisia eli tuotteista riippumattomia perusstandardeja. Niissä määritellään muun muassa:

  • eri hitsauslaitteisiin ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset
  • hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä
  • käytettävät hitsauslisäaineet
  • hitsaushenkilöstön pätevöinti
  • hitsaajien suojavarusteet
  • hitsauksen laatuvaatimukset ja
  • hitsausliitosten erilaiset tarkastuksen ja testaamisen menetelmät.

Hitsaaminen vaatii lujaa ammattitaitoa. Kun ammattilaiset tekevät työnsä standardeja noudattaen, siitä hyötyy koko kone- ja metallituotteiden arvoketju. Esimerkiksi yksityiskohtaiset, tiettyä hitsausprosessia, materiaalia, hitsausasentoa ja suojakaasuja koskevat standardoidut hitsausohjeet (welding procedure specification, WPS) ovat olennaisen tärkeitä hitsausliitosten luotettavuuden ja laadun kannalta – niitä noudattamalla minimoidaan hitsausvirheiden muodostuminen ja varmistetaan tuotteiden vaatimustenmukaisuus.

Mistä hitsauksen standardit tulevat?

Hitsausstandardeja laaditaan ja päivitetään ahkerasti useassa kansainvälisessä työryhmässä. Parhaillaan standardoitavia uusia aihealueita ovat esimerkiksi sähkömagneettinen pulssihitsaus ja tarkemmat lämmöntuonnin laskentamenetelmät.

Työryhmät vastaavat myös olennaisimpien standardien tulkintapyyntöihin, joilla yritetään selkeyttää standardien tulkintaa. Kokemukseni mukaan keskustelut ovat usein hyvin teknisiä, ja niissä materiaalitekniikan, hitsausmetallurgian ja hitsausstandardien syvällinen osaaminen on todella hyödyllistä. Lisäksi on ollut kiehtovaa huomata, miten hitsausala ja -käytännöt eroavat ympäri maailmaa.

Suomi on viimeistään 70-luvulta asti osallistunut standardien laadintaan. Suomessa hitsausstandardeja seuraa kansallinen standardointiryhmä METSTA/SR 105 Hitsauksen laadunhallinta, joka koostuu noin 50 asiantuntijasta edustaen hitsaavaa teollisuutta, tarkastuslaitoksia, oppilaitoksia ja muita sidosryhmiä. Ryhmän kotisivuilla ylläpidetään hitsausstandardien tilannekatsausta, jossa on lueteltu julkaistut ja valmisteilla olevat hitsausstandardit.

SFS ja METSTA ovat mukana Pohjoismaiden suurimmilla hitsausalan messuilla. Nordic Welding Expo järjestään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 19.–21. maaliskuuta. Tervetuloa tutustumaan hitsauksen standardeihin osastolla A 275!

Ville Saloranta

Kirjoittaja Ville Saloranta toimii METSTA/SR 105 Hitsauksen laadunhallinta -standardointiryhmän sihteerinä.