Standardeja tarpeesta toiseen
Standardointi käynnistyy tarpeesta. Tuhansia vuosia sitten tarpeena oli pyramidien kivien ja laattojen oikeanlainen mitoitus. SFS:ssä suomalaisten standardien standardointi alkoi sata vuotta sitten. Millaisia olivat ensimmäiset standardit ja miten standardointi seuraa aikaansa?
Satakunta vuotta sitten Suomessa laadittiin standardi muun muassa jäkälälaatikolle. Myöhemmin, jatkosodan aikaan vuonna 1944 standardoitiin viinapullo. Sotien jälkeen SFS vastaanotti aloitteen hevosreen jalasvälien standardoimiseksi. Standardoitu jalasväli ratkaisi monta ongelmaa: työ tehostui ja muuttui turvallisemmaksi. Asialla kuvattiin olevan kansantaloudellista vaikutusta.
Mainitut standardit on sittemmin kumottu, mikä kertoo aikojen ja tarpeiden muuttumisesta. Tehtävänämme SFS:ssä on nimittäin ylläpitää ajantasaista standardikokoelmaa niistä standardeista, joille on kysyntää.
Kaikista kumoamisista huolimatta suomalaisten SFS-standardien lukumäärä on alati kasvanut. Mielestäni tästä voi päätellä, että suomalainen yhteiskunta moninaistuu koko ajan.
Standardit muuttuvat aikojen saatossa, harkitusti
Toimintaympäristöt elävät loppumattomassa muutospyörteessä. Tästä syystä standardointiin eli standardin laadinnan prosessiin kuuluu sisäänrakennettuna ominaisuutena määräaikaistarkistukset. Näitä tarkistuksia käydään aina viiden vuoden määräajoin standardin julkaisupäivästä lähtien.
Tarkoituksena on varmistaa standardin laatu ja ajantasaisuus sekä huolehtia siitä, että kaikki standardit vastaavat aina mahdollisimman täsmällisesti olemassa olevaan tarpeeseen. Toki kuka tahansa saa milloin tahansa ehdottaa standardin päivitystä. Riittävillä perusteilla aiheesta käynnistetään äänestys, jonka perusteella päätetään, aloitetaanko standardin päivitystyö vai ei jo ennen viiden vuoden määräaikaa. Näin menetellään kansainvälisessä standardoinnissa, jossa päätöksiä tehdään maaäänestysten pohjalta.
Standardointia seuraamalla ja siihen osallistumalla pysyy kartalla maailman muutoksesta ja kehityksestä.
Standardointia seuraamalla ja siihen osallistumalla pysyy kartalla maailman muutoksesta ja kehityksestä. Työssäni standardoinnin asiantuntijana on ollut mielenkiintoista seurata ja vaikuttaa yhdessä alan asiantuntijajoukon kanssa muun muassa pakkausalan standardien kehitykseen.
Tahtotila esimerkiksi niiden entistä korkeampiin kierrätysasteisiin on noussut ajan saatossa, mikä heijastuu alan standardien kehitystyöhön. Toisaalta standardeja laaditaan myös abstraktimpiin asioihin, joita edustavat vaikkapa organisaatioiden toiminnan johtamisen standardit. Johtamisen standardien kokonaisuus on laaja, ja laajeneminen jatkuu koko ajan. Tällä hetkellä laadinnassa on standardeja esimerkiksi tasa-arvoisen organisaatiokulttuurin rakentamiseen.
EU-tasolla standardit auttavat toteuttamaan lain vaatimuksia
Standardointitarpeita syntyy ajoittain myös EU:lle, joka tällöin käyttää lakiasetuksessa (1025/2012) mainittua oikeuttaan ja osoittaa standardointipyynnön eurooppalaiselle standardointijärjestölle (CEN, CENELEC tai ETSI). EU pyrkii eurooppalaisella standardilla osoittamaan kaikille sen jäsenmaille, mitä unionin lainsäädännön noudattaminen käytännön tasolla merkitsee.
EU:n virallisessa lehdessä mainittuja säädöksiin liittyviä eurooppalaisia standardeja kutsutaan yhdenmukaistetuiksi eli harmonisoiduiksi standardeiksi. Parhaillaan EU työstää useita standardointipyyntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi EU:n julkistamaan kiertotalouspakettiin ja kestävien tuotteiden aloitteeseen. Myös digitaalista tuotepassia koskeva lainsäädäntö ja sitä tukevat tulevat standardit, joilla varmistetaan tuotteiden elinkaaren läpinäkyvyys valmistuksesta kulutukseen, kertovat siitä, miten standardit heijastavat aina aikakautensa tarpeita.
Janne Kalli
Kirjoittaja työskentelee SFS:ssä standardoinnin johtavana asiantuntijana,