Datatalouden uudet mahdollisuudet
Datataloudella on viitattu tiedon myyntiin tai tiedon omistajuudella rahastamiseen. Uusi datatalous luo arvoa tiedon vaihdosta, ja jaettavaa tietoahan meistä riittää digitaalisessa maailmassa. Millaiselta datatalouden maailma näyttää standardoinnin näkökulmasta?
Uusi datatalous luo uusia markkinoita. Mitä tapahtuu mainonnalle, jos brändi laitetaan digilompakkoon? Tarvitseeko minun hyväksyä yksittäisiä toimintaehtoja, jos profiilini metadata kertoo, mitä tietoja olen päättänyt jakaa erityyppisille tahoille?
Olen jo pari vuosikymmentä jakanut itsestäni dataa eri tahoille ja saanut vastineeksi runsaasti peltikattoja, senioriapuvälineitä ja pikavippejä koskevaa mainontaa – mainontaa, joka ei liity omaan elämääni mitenkään. Toivon tällaisen hakuammunnan sijaan tiedolla johtamisesta kanavaa, jossa voin ohjeistaa tekoälyavusteisen digilompakkoni löytämään millisekunneissa metadatani arvoiset palvelut arkeni avuksi.
Mitä yritysten konkreettisesti pitää tehdä luodakseen tai muuntaakseen liiketoimintaansa tähän uuteen datatalouteen?
Dataliiketoiminnan parhaat käytännöt eurooppalaisiksi standardeiksi
Uuden sukupolven digipalveluja rakennetaan parhaillaan nykyisten palvelujen tueksi ja päälle. Tuotekehityksen keskiössä on meistä käyttäjistä ja tarvitsemistamme tuotteista ja palveluista saatavilla olevan tiedon laatu, sisältöjä kuvaileva metadata ja tietojen yhteentoimivuus.
Digitaalinen tuotepassi (DPP eli Digital Product Passport) yhdistää vanhaa ja uutta digiä toimien linkkinä fyysisten tuotteiden ja tuotantoketjujen välillä. Ensi vaiheessa se koskee akkuja, rautaa, terästä ja tekstiilejä Euroopan markkinoilla.
Yritysten ja organisaatioiden toiminta digitalisoituu meillä Suomessa ja globaalisti. Kehitteillä oleva eurooppalainen malli on jakaa tietoa alakohtaisilla tietoalueilla. Tämä malli tunnetaan englanninkielisellä nimellä data spaces.
Poliitikot haluavat säännellä digipalveluja ja tiedon käsittelyä uusilla laeilla, joiden käyttöönoton tueksi he ovat pyytäneet eurooppalaisia standardointiorganisaatioita (CEN, CENELEC ja ETSI) kokoamaan dataliiketoiminnan parhaat käytännöt eurooppalaisiksi standardeiksi.
Digitaalisia tuotepasseja standardoidaan nyt
IT-standardoinnissa tapahtuu nyt paljon. Esimerkiksi tekoälyä koskevia ensimmäisiä standardeja on jo julkaistu. Nyt uusimpana työn alle on otettu tietoa, tietoalueita ja eurooppalaista pilvitilan hallintaa koskevat standardit.
Yhtenä dataliiketoiminnan osa-alueena nousee vahvasti kiertotalous. Ekosuunnittelusäädöksen mukaisesti digitaaliset tuotepassit otetaan lähivuosina käyttöön monella alalla. Niitä varten tarvitaan todennettua tietoa todennetuista lähteistä. Näitä digitaalisen tuotepassin eri alojen tietoihin yhdistäviä hankkeita on lukuisia, yhtenä laajimmista CIRPASS.
Digitaalisen tuotepassin standardointityöhön on etsiytynyt tahoja, jotka haluavat tarjota asiakkailleen helpon tien kiertotalouteen ja tulevan lainsäädännön mukaisia tapoja esitellä tuotteita ja palveluja täysin digitaalisesti, parhaimmillaan älykkäiden sopimusten maailmassa. Tuotepassia koskevat ensimmäiset standardit ovat nyt julkisesti kommentoitavana ja useiden muiden kokoaminen on aloitettu eurooppalaisissa työryhmissä.
- Digital product passport. Unique identifiers
- Digital product passport. Data carriers
- Digital product passport. Data exchange protocols
- Digital Product Passport. Application Programming Interfaces (APIs) for the product passport lifecycle management and searchability
- Digital Product Passport. System interoperability
- Digital Product Passport. access rights management, information system security, and business confidentiality
- Digital product passport. data storage, archiving, and data persistence
Suomalaista digiosaamista arvostetaan IT-standardoinnissa
Eurooppalainen datastrategia ja pilvipolitiikka edistävät digitalisaation keinoin sekä eurooppalaista arvon muodostusta että vihreää siirtymää.
Suomalaisia toimijoita kaivataan mukaan yhteistyöhön. Suomalaista tiedon laatua ja digiosaamista arvostetaan ja innovaatiot saattavat helposti päätyä alan standardeiksi, kun standardointiin osallistutaan riittävän aikaisessa vaiheessa.
Suomalaiset datan ja tietoalueiden asiantuntijat kokoontuvat SFS:n standardointiryhmässä SFS/SR 313 Uudet IT-alueet. Digitaalisen tuotepassin ja älylompakoiden asiantuntijat työskentelevät standardointiryhmässä SFS/SR 229 Hajautetut tieto- ja järjestelmäteknologiat. Tekoälylle on myös oma standardointiryhmänsä.
Ryhmiin voit ilmoittautua mukaan lomakkeella. Tervetuloa mukaan standardointityöhön!
Lisää aiheesta
Tallenne tapahtumasta 10.9.2025 Data nousee IT-standardoinnin keskiöön
Meri Valtiala
Kirjoittaja työskentelee standardoinnin asiantuntijana SFS:ssä.