Jos joulu olisi standardoitu
Meillä on vakiintuneet tavat viettää joulua, mutta entäpä jos asiat olisi viety astetta pidemmälle ja joulun viettämisen eri osa-alueet olisi standardoitu? Ajatus ei itse asiassa ole niin kaukaa haettu kuin voisi äkkiseltään luulla. Joulua on nimittäin leikkimielisesti standardoitu vuosien varrella, myös Suomessa. Tarinan alkulähteelle päästäksemme meidän on matkattava vuoden 1966 Isoon-Britanniaan.
Uskokaa tai älkää, British Standards Institution (BSI) todella julkaisi joulukuusistandardin vuonna 1966. Peräti 12-sivuinen standardi on varsin tunnettu ja laadittu pieni pilke silmäkulmassa. Standardi tunnetaan nimellä BS 4075:1966 Specification for Christmas trees.
Vaikka BSI:n joulukuusistandardi ei ole enää voimassa, se oli aikanaan todellinen dokumentti, joka määritteli joulukuusien erilaisia ominaisuuksia tarkasti. Standardin tarkoituksena oli siis antaa ohjeet siitä, miltä laadukkaan joulukuusen tulisi näyttää.
Britanniasta ajatus levisi myös Suomeen. 1970-luvulla silloin vielä Standardisoimisliittona tunnetussa SFS:ssä toimi hetken aikaa joulunviettokomitea, joka laati leikkimielisesti standardeja muistuttavia julkaisuja.
Mitä joulunviettostandardit pitävät sisällään?
SFS:n joulunviettokomitea otti kantaa muun muassa siihen, millaisia piparkakkujen tulisi olla. Joulupäivälle 1976 päivätyn standardin johdanto kertoo: ”Joulunviettoon kuuluvat oleellisesti piparkakut. Niiden mitat ja ominaisuudet vaihtelevat kuitenkin suuresti. Jotta vältyttäisiin huonoilta tekeleiltä ja yllätyksiltä, suosittelee SFS:n joulunviettokomitea oheista standardia.”
Katso standardoidun piparin tarkat ominaisuudet. Milloin piparin saa varustaa ”valkoisella sokerikuorrutuksella tehdyllä SFS-merkillä”?
Toinen joulupäivälle 1976 päivätty standardi koskee joulupöydän kattamista: ”Tarkoituksena on, että samaa perusryhmittelyä voidaan soveltaa yhtä hyvin pelkistettyyn kuin jouleja pelkäämättömään joulupöytään.” Standardi myös suosittelee erityistä keinoa ”jouluruokien sulamisen edistämiseksi” eli ”liikehtimistä kuusen ympärillä”.
SFS:n joulunviettokomitean jouluaatolle 1977 päiväämässä standardissa puolestaan esitellään joululahjalomake, jonka kuvaillaan olevan ”tärkein ja tavallisin apuväline joululahjojen tunnistamisessa”. Standardissa joulunviettokomitea muistuttaa myös huolehtimaan joulutonttujen työturvallisuudesta kuin 2020-luvulla ikään. Oliko ”standardi” näin aikaansa edellä?
Kaiken aloittaneen joulukuusistandardin jäljille päästiin Suomessa suomeksi, kun joulunviettokomitea käänsi BSI:n joulukuusistandardin. Standardissa luetellaan neulastiheyden lisäksi myös muita laadukkaan joulukuusen merkkejä:
- Oksien tulee olla kunnolla neulasten peitossa ja niissä tulee olla vähintään sen vuoden sekä edellisen vuoden neulaset.
- Puiden tulee olla hyvän muotoisia ja kohtalaisen tasaisesti suippenevia.
- Puiden tulee olla terveitä. Ne eivät saa olla selvästi haalistuneita tai epämuodostuneita, ja niiden tulee olla aineellisesti vahingoittumattomia.
- Puun pakkaaminen on suoritettava niin, että vältetään sen vahingoittuminen.
Miksi joulustandardit laadittiin?
Vuonna 1966 BSI halusi osoittaa, että standardointi voi koskea lähes mitä tahansa – jopa joulukuusia. Samalla se oli eräänlainen hyvän mielen kampanja, joka osoitti standardien merkityksen arjessa huumorin kautta. Samaan pyrki myös SFS:n joulunviettokomitea omilla ”hupistandardeillaan”.
Vielä nykyään ajankohtainen kysymys on, voiko mitä vain standardoida. Jos kysymys kiinnostaa, suosittelen kuuntelemaan Mitä ihmettä? -podcastimme jaksoa numero 5, jossa aiheeseen otetaan kantaa.
Olipa joulusi standardoitu tai villin luova, toivotamme SFS:n puolesta iloista ja rauhallista joulunaikaa!
Panu Lempiäinen
Kirjoittaja työskentelee markkinointiviestinnän asiantuntijana SFS:ssä. Hän harrastaa taekwondoa ja grillausta ja on sitä mieltä, että lumi ei ole mikään este grillaukselle. Jouluruokia taas sulatellaan parhaiten taekwondosalilla tekemällä erilaisia potkuja yhä korkeammalle ja korkeammalle.