Siirry sisältöön
13.6.2023 Blogi
Mikko Aho

Mitattavaa tehokkuutta datakeskuksiin – Suomi suunnannäyttäjänä

Datakeskusalalla käy tällä hetkellä kova kuhina: uusia keskuksia tarvitaan digitalisaation myötä jatkuvasti lisää ja jokaiseen laitokseen pakataan yhä enemmän tehoa, jotta lisääntyvä datamäärä saadaan käsiteltyä. Alan toimijat ja Euroopan unioni ovat havahtuneet datakeskusten jatkuvasti kasvavaan energiantarpeeseen. Datakeskukset ovat nyky-yhteiskunnalle elintärkeitä, joten ratkaisua haetaan energiatehokkuudesta.

Suomi on toiminut Euroopan tasolla vahvasti suunnannäyttäjänä, sillä julkaisimme jo vuoden 2022 alussa lakiuudistuksen, jonka mukaisesti datakeskusten pääseminen alempaan veroluokkaan edellyttää niissä syntyvän lämmön hyötykäyttöä. Hyötykäyttöä voi mitata ja sen tason voi määrittää Energy Reuse Factor -standardilla (ERF). Standardi on muuten suomalaista alkuperää, sillä idea standardin tekemisestä tuli Suomesta – ja lopulta standardi kirjoitettiinkin suomalaisen johdolla.

Samoihin aikoihin, kun Suomessa jo laissa määritettiin lämmön hyötykäytöstä, heräsivät eurooppalaiset datakeskusoperaattorit. He halusivat vaikuttaa alansa eurooppalaisiin direktiiveihin, joten he ryhtyivät työstämään alan yritysten toimintaa ohjaavia raja-arvoja energiatehokkuuden osalta. Operaattorit perustivat Climate Neutral Data Centre Pact -nimisen yhteenliittymän, jonka tavoitteena on alan yritysten ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä. Heidän asettamiensa mittareiden perustaksi otettiin standardit: PUE energiatehokkuuden, WUE vedenkäytön ja ERF energian kierrätyksen mittaamiseen.

Tätä tekstiä kirjoitettaessa Euroopan unioni on kalkkiviivoilla EED:n eli energiatehokkuusdirektiivin hyväksymis- ja julkaisuprosessissa. Direktiivi tulee määrittämään seuranta-, raportointi- ja kehittämisvastuun kaikille yli 100 kW:n datakeskuksille Euroopassa, ja mittareina käytetään tietenkin olemassa olevia alan standardeja.

Datakeskusten energiatehokkuuden vaatimusten määrittelyssä standardeilla on vahva rooli, sillä alalla ymmärrettiin niiden merkitys hyvissä ajoin, ja standardeja alettiin tekemään heti. Niinpä datakeskusten tärkeimmät resurssitehokkuutta mittaavat standardit ovat olemassa jo nyt, kun niille on kysyntää. Standardeja hyödyntämällä ymmärretään, miten tehokkuutta voidaan lisätä.

Mikko Aho

Kirjoittaja toimii puheenjohtajana ryhmässä SFS/SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset. Hän työskentelee Rittal Oy:ssä, joka toimittaa datakeskus-infrastruktuuriratkaisuja. Lisäksi hän on Suomen datakeskusyhdistyksen (FDCA) hallituksen jäsen.

Tutustu standardointirymään SFS/SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset