Standardeilla kohti luotettavaa tekoälyä – turvaa ja tehoa myös liiketoiminnan tarpeisiin
Tekoäly on meille jo arkinen työkalu, joka on muuttanut tapaamme tehdä työtä ja koko yhteiskuntaa. Muutos jatkuu vielä pitkään, ja kehittyvä tekoäly tarkoittaa meille sekä uusia mahdollisuuksia että uhkia. Tammikuussa Traficom julkaisi selvityksen tekoälyagenteista ja niihin liittyvistä kyberuhista. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti ja vastuullisesti, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Niiden luomisessa hyödynnetään sekä lainsäädäntöä että standardeja.
Tekoälyn käytössä keskeistä on luottamus, joka ei synny sattumalta, vaan palveluiden sääntelyllä ja yhteisesti sovituilla hyvillä käytänteillä. Näiden lainsäädäntöä kunnioittavien käytänteiden taustalla ovat kansainväliset standardit.
Standardeja noudattamalla organisaatiot voivat suunnitella, rakentaa ja arvioida tekoälyä järjestelmällisesti.
SFS-ISO 42001 integroi tekoälyn osaksi organisaation johtamista
Tekoälyn standardoinnissa saavutettiin merkittävä virstanpylväs jo silloin, kun laajojen kielimallien käyttö oli arkipäiväistymässä. Vuonna 2023 valmistunut SFS-ISO/IEC 42001 Informaatioteknologia. Tekoäly. Hallintajärjestelmä määrittelee käytänteet, joiden avulla organisaatio rakentaa tekoälyn hallintajärjestelmän.
SFS-ISO/IEC 42001 esittää konkreettisen lähestymistavan siihen, kuinka tekoäly integroidaan osaksi organisaation johtamista. Standardi ei ole pelkkä tekninen ohje, vaan strateginen työkalu, joka tarjoaa organisaatioille raamit tekoälyn eettiseen käyttöön ja riskienhallintaan. Tämä näkökulma korostuu myös Traficomin selonteossa: tekoälyn turvallinen käyttö vaatii hallittuja prosesseja, joille standardeista saadaan valmiit ja testatut käytänteet.
Standardit vievät EU:n tekoälyasetusta käytäntöön – nyt on paikka vaikuttaa
Globaalisti tekoälyn standardointi on käynnistynyt vuonna 2017, jolloin ISO perusti komitean SC42. Standardointityö jatkuu sekä kansainvälisessä että eurooppalaisessa standardoinnissa. Euroopassa työtä vauhdittaa erityisesti EU:n tekoälyasetus (AI Act), jonka toteuttamiseksi laaditaan niin kutsuttuja harmonisoituja standardeja.
”Euroopassa CEN-CENELECin komiteassa JTC21 laaditaan eurooppalaisiin tarpeisiin tekoälystandardeja. Työstettävänä on tällä hetkellä 11 standardia, jotka antavat käytännön opastusta ja vaatimuksia tekoälysäädöksen vaatimusten täyttämiseen. Standardien on määrä saavuttaa julkaisuvaihe loppuvuonna 2026. Siksi kuluva vuosi ja erityisesti kevät on hedelmällinen vaikuttamisen paikka”, kertoo SFS:n johtava standardoinnin asiantuntija Janne Kalli.
Suomesta käsin voit vaikuttaa tekoälyn eurooppalaiseen standardointiin liittymällä standardointiryhmän SFS/SR 315 jäseneksi.
Standardointi luo edellytyksiä puhua tekoälystä suomeksi
Tekoäly – kuten monet muutkin uudet asiat – nojaa vahvasti englanninkieliseen sanastoon, jota lainataan muihin kieliin. On kuitenkin yhteinen etu, että tekoälyn termeille saadaan kansalliset käännökset, jotka leviävät käyttöön.
”Tekoälyn standardointi lähti aikanaan liikkeelle terminologian määrittelystä, kuten standardoinnissa on tapana. Tämän työn tuloksena valmistui standardi, joka määrittelee tekoälyn keskeisen termistön. Standardi on suomennettu ja edistää yhtenäisen terminologian käyttöä suomeksi”, Janne Kalli sanoo.
SFS-EN ISO/IEC 22989:2023 Informaatioteknologia. Tekoäly. Tekoälyä koskevat käsitteet ja sanasto luo siis edellytykset sille, että kaikki tekoälyn parissa toimivat ymmärtävät alan termistön samalla tavalla. Suomenkielistä tekoälysanastoa voi pitää osaamispääomana, joka helpottaa uuden teknologian omaksumista koko yhteiskunnassa.
Tekoälyn suomenkielistä termistöä edistää osaltaan myös jo mainittu tekoälyn hallintajärjestelmästandardi SFS-ISO 42001, joka on niin ikään suomennettu.
”SFS ja suomalainen standardointikenttä pitävät ensisijaisen tärkeänä, että keskeiset tekoälystandardit ovat saatavilla suomeksi”, Kalli kertoo.
Tekoälyn käyttö liiketoiminnassa on tulevaisuudessa välttämätöntä
Keväällä 2025 julkaistiin Pk-yritysbarometri, joka tarkasteli digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöä suomalaisissa pk-yrityksissä. Tällöin tulos oli, että vasta yli 40 prosenttia pk-yrityksistä käyttää tekoälyä säännöllisesti tai satunnaisesti. Suurimmaksi esteeksi tekoälyn käytölle pk-yrityksissä koettiin tiedon tai osaamisen puute, josta raportoi 48 prosenttia pk-yrityksistä.
Tekoälystandardeja käyttämällä yritykset ja organisaatiot pystyvät jo nyt poistamaan tiedon ja osaamisen puutteita. Lue lisää aiheesta uutisestamme Menestyvä pk-yritys on datavetoinen ja tekoälyä hyödyntävä.
Lue myös:
Juho Reivon blogikirjoitus Tekoäly hallintaan standardeilla, standardit hallintaan tekoälyllä
Kysy lisää
