Siirry sisältöön
2.9.2022 Artikkeli

Standardeista ratkaisuja väestön ikääntymisen haasteisiin

Ikääntyneiden kasvava määrä haastaa monin tavoin niin yhteiskunnan rakenteita kuin palvelujen laatua. Standardien avulla palveluista vastaavat tahot, hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjät sekä poliittiset päätöksentekijät voivat rakentaa ikämyönteistä yhteiskuntaa.

Väestö vanhenee kaikkialla maailmassa. Vuonna 2019 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli 703 miljoonaa. Määrän ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä, jolloin yksi ihminen kuudesta on 65-vuotias tai sitä vanhempi (United Nations: World Population Ageing 2019. Highlights).

Väestön ikääntymisestä johtuen yhteiskuntarakenteet ja palvelut tarvitsevat muutosta. Työelämässä ikääntyneen työvoiman tarpeita on huomioitava ja tietoja ja taitoja hyödynnettävä paremmin. Hoitoa tarvitsevien vanhusten hoito ei saa olla vain perustarpeiden tyydyttämistä ja elintoimintojen ylläpitämistä.

”Standardit tuovat näkyviin väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja auttavat vastaamaan niihin”, sanoo THL:n asiantuntija Sari Jokinen.

Apua ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon eri osa-alueille saa muun muassa julkaisusta CEN/TS 17500 Ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon laatu.

Standardit tuovat näkyviin väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja auttavat vastaamaan niihin.

Sari Jokinen, THL

Ihmisarvo ja henkilökohtaiset tarpeet palvelun perustana

Julkaisun esittämät ohjeet ja suositukset auttavat luomaan ikäihmisille henkilökohtaisten tarpeiden ja mieltymysten mukaisia palveluja, jotka tukevat henkilön itsenäisyyttä, osallisuutta yhteiskunnan toimintaan ja turvallista ikääntymistä.

”Julkaisun erityinen hyöty tulee siitä, miten se korostaa yksilökeskeistä näkökulmaa ja iäkkään henkilön ihmisarvoa ja vaikuttamismahdollisuuksien säilyttämistä aivan elämän loppuun asti silloinkin, kun hän on hoivapalveluiden asiakas”, Jokinen sanoo.

Vanhuspalveluja säädellään Suomessa lailla ja ohjataan laatusuosituksella. CEN/TS 17500:n sisältö on sopusoinnussa lakien, laatusuositusten ja ikäpoliittisten ohjelmien kanssa. Se antaa lisätukea hoivan ja huolenpidon laadukkaaseen järjestämiseen ja tuottamiseen.

Hoidon ja huolenpidon laadulla tarkoitetaan tehokasta, esteetöntä, turvallista, asianmukaista ja ajantasaista hoitoa. Erityisesti korostetaan ja kunnioitetaan ikääntyneen itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta.

Avuksi laadun varmistamiseen ja kilpailutuksiin

Julkaisu auttaa arvioimaan ja kehittämään hoivapalvelujen laatua. Tämän lisäksi sitä voidaan käyttää palvelujen laatuvaatimusten määrittelyssä kilpailutusten yhteydessä tai perustietojen välittämiseen uutta henkilöstöä rekrytoitaessa ja koulutettaessa.

Julkaisu on suunnattu muun muassa hyvinvointialueiden sote-päättäjille ja ikäihmisten palvelujen suunnittelijoille. Palveluntuottajat voivat käyttää sitä organisaation kaikilla tasoilla suunnitellessaan, toteuttaessaan, arvioidessaan ja kehittäessään palvelunsa laatua. Julkaisu on hyödyksi myös alan opettajille ja opiskelijoille.

Kokonaisvaltaista, ennaltaehkäisevää hoivaa ja kustannussäästöjä

Paras mahdollinen hoito ja huolenpito on kokonaisvaltaista. Se edellyttää monialaista ja koordinoitua yhteistyötä laajalta sidosryhmäjoukolta. Tärkeimmässä roolissa ovat palveluntuottajat. Julkaisu soveltuu kaikentyyppisten ja -kokoisten palveluntuottajien käyttöön, toimivatpa ne yksityisellä, julkisella tai voittoa tavoittelemattomalla sektorilla.

Kun ikäihmisten hoidossa toimitaan terveyttä edistäen ja ennaltaehkäisevästi, iäkäs henkilö pysyy itsenäisenä ja hyvinvoivana pidemmän aikaa. Tämä hyödyttää myös hoitoa ja huolenpitoa tarjoavia organisaatioita ja koko yhteiskuntaa vähentämällä ja lykkäämällä raskaampien palvelujen tarvetta ja alentamalla siten kustannuksia.

Enemmän ymmärrystä ja huomiota muistisairauksiin

Eliniän pidentyminen lisää muistisairaiden määrää – asia, joka on otettava huomioon monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Muisti- ja ikäystävällisen yhteisön rakentamiseen saa ohjeistusta standardista ISO 25552 Ikääntyvä yhteiskunta. Muistiystävälliset yhteisöt. Standardin tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä muistisairauksista, vähentää niihin liittyvää stigmaa ja tehdä muun muassa asuinympäristöistä ja palveluista muistiystävällisiä. Näin mahdollistetaan muistisairaiden sosiaalinen osallisuus ja yhteisöjen toimintaan osallistuminen.

Standardin tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä muistisairauksista, vähentää niihin liittyvää stigmaa ja tehdä muun muassa asuinympäristöistä ja palveluista muistiystävällisiä.

Sari Jokinen uskoo, että standardin ohjeita ja suosituksia noudattamalla muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja elämänlaatua voidaan parantaa.

”Jos muistisairauksiin ei liittyisi häpeää, ihmiset rohkaistuisivat helpommin hakeutumaan tutkimuksiin, ja hoidot voitaisiin aloittaa aikaisemmin. Hoidoilla voidaan lievittää oireita tai jopa hidastaa sairauden etenemistä.”

Standardia voivat hyödyntää muun muassa poliittiset päätöksentekijät, hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjät, kaikenlaiset yhteisöt, kuten asuinalueet, yritykset, järjestöt ja erilaista toimintaa järjestävät seurat.

Standardit voi ottaa käyttöön askel askeleelta

Ikämyönteinen ympäristö mahdollistaa aktiivisen ikääntymisen. Tällaisessa ympäristössä torjutaan ikäsyrjintää, huolehditaan esteettömyydestä, kattavan ja luotettavan tiedon saannista ja tuetaan osallistumista. Iäkkäät voivat ikääntyä arvokkaasti ja tulevat kohdelluiksi täysimääräisinä yhteiskunnan jäseninä.

Vanheneva väestö on huomioitava koko yhteiskunnan toiminnassa ja kehityksessä. Ikäihmisten hoidossa ja huolenpidossa on otettava huomioon myös muita aihealueita ja niihin liittyviä standardeja, liittyvätpä ne ergonomiaan, kestävään kehitykseen, tieto- ja yksityisyyden suojaan tai omaishoitoon ja vanhenevaan työvoimaan.

”Standardit ovat hyviä työkaluja ikämyönteisen yhteiskunnan rakentamiseen. Mutta niiden käyttöönotto vaatii vahvan tahtotilan, pitkäaikaista sitoutumista ja riittävät resurssit”, Jokinen korostaa.

”Standardin käyttöönottoa voidaan arastella, koska se voi tuntia liian työläältä ja vaatimusten täyttäminen vaikeasti toteutettavalta. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, vaan standardin toimeenpano etenee askeleittain, tasolta toiselle edeten.”

Lisätietoja:

Kimmo Konkarikoski, standardointipäällikkö
Yhteinen Toimialaliitto YTL ry
kimmo.konkarikoski@ytl.fi
p. 040 579 4393

Suvi Pasanen, asiantuntija
Yhteinen Toimialaliitto YTL ry
suvi.pasanen@ytl.fi
p. 050 328 5413

Tutustu myös näihin:

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala

Tietoa standardeista kuntatoimijoille

Väestön vanheneminen haastaa työelämää – standardeista apua työnantajille ja päättäjille

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri haluaa ylittää potilaiden odotukset

Miten arvioida terveyspalvelujen laatua ja lisätä alan vetovoimaa?